Haaste: Vauvavuoden aakkoset
Sain Koivun oksaan korkealle -blogin purolta hauskan haasteen. Siinä tulee listata omaan vauvavuoteen sopivia sanoja kaikilla aakkosten kirjaimilla. Luin puron listan ja mietin, etten keksi mitään muuta kuin nuo mitä hänelläkin! No, nyt on vähän aikaa kulunut, niin en muista niitä enää. 😀 Osa tulee varmasti samoja, mutta tuleepahan mietittyä itse.
A niin kuin aamut. Aamut ovat saaneet aivan uuden merkityksen elämässäni. Ennen vihasin niitä, pitä laittautua valmiiksi ja lähteä aina kiireesti jonnekin. Ennen aamuyöllä kelloa katsoessani mietin eiiih jo viisi, enää niin vähän aikaa nukkua! Nyt mietin jesss jo viisi, enää niin vähän aikaa pitäisi saada Napukka nukkumaan! Kun yöheräilyt olivat pahimmillaan, aamut olivat pelastus. Ei tarvitse herätä vähään aikaan! Voidaan aloittaa päivä ja päästä tästä kidutuksesta taas hetkeksi. Nykyään aamulla/aamuyöstä kun herää, toivoo, että kello olisi mahdollisimman paljon! Että oltaisiin saatu nukuttua mahdollisimman pitkään.
B niin kuin banaanipuuro. Napukan aivan ykkössuosikki kaikista syötävistä. Silloin kun vatsa ei ole liian kovalla, hän vetää banaanipuuroa aamulla ja illalla. Joskus pitää rajoittaa. 😛
C niin kuin Cafe. En ole varmastikaan koskaan elämässäni käynyt näin paljon kahviloissa kuin nyt.
D niin kuin d-vitamiinisuihke. Napukasta on älyttömän hauskaa, kun hänen suuhunsa suihkaistaan tutusta pullosta! ”Suu auki!” ja sehän aukeaa!
E niin kuin eines. Kyllä, tästä kulinaristista ja oman elämänsä MasterChefista on tullut einesruokien suurkuluttaja! Hitsi kun välillä harmittaa, mutta paukut ei vaan nyt meinaa millään rittää kokkailuun. Aina silloin, kun saa jonkun ihan oikean aterian kokattua itse, tulee kyllä aivan mielettömän kiva fiilis, mutta kun ne Napukan puolen tunnin päikkäri…
F niin kuin fiilistely. Me olemme Miehen kanssa aina olleet kovia fiilistelemään, taivastelemaan, miten hyvin ja ihanasti asiat ovat. Nyt, kun meillä on Napukka, fiilistely on vaan yltynyt. Miten ihana tytär meillä onkaan! Miten paljon me toisiamme rakastammekaan! Miten hyvin meillä oikeasti on tämän vauvavuosi tähän asti mennyt!
G niin kuin grandparents. Okei, meni englanniksi, mutta en keksinyt tähän millään mitään, ja isovanhemmat kyllä ansaitsevat paikkansa tällä listalla!
H niin kuin huono omatunto. Voi minua hassua, kun osaan vaan edelleen vetää välillä kauheat syyllisyys-kierrokset niin tyhmistä asioista. Vauvavuosi on todella tuonut uutta materiaalia siihen, mistä kaikesta voi tuntea huonoa omaatuntoa…
I niin kuin imetys. Tai kuten meillä tuttavallisemmin kutsutaan, imu-imu. :D Tätä jännitin aika paljon tässä vauvahommassa, mutta se meni paljon paremmin, kuin olisin ikinä voinut toivoa. Nykyään imu-imua on viisi kertaa päivässä, jokaisen aterian päätteeksi. Minun täytyy myöntää, että en oikeastaan tiedä, miten homma tästä etenee, milloin imetystä vähennetään ja miten, ja mistä tietää, että on aika lopetta imetys kokonaan??
J niin kuin jaksaminen. Aika vakioaihe vauvojen vanhempien keskusteluissa. Miten oot jaksanu? No, välillä jaksaa paremmin, välillä heikommin. Niin kai sen kuuluukin mennä. Plussan puolelle tässä silti ollaan jäämässä, sanoisin.
K niin kuin kiitollisuus. Tunnen sitä joka päivä, monta kertaa päivässä. Olin jo lähes luopunut toivosta, että minusta tulisi joskus äiti.
L niin kuin läheisyys. Rakastan läheisyyttä, fyysistä kontaktia ja hellimistä. Vauvan kanssa sitä on saanut ihanan paljon! Onnekseni myös Mies on läheisyys-fani ja me olemmekin perheenä melkoisia pehmoilijoita. Parasta, mitä tällä hetkellä elämä minulle voi antaa, on Mies ja vauva kanssani suloisessa läjässä!
M niin kuin Mies. Lapseni isä. Kolleegani tässä vanhemmuudessa. Olen moneen otteeseen miettinyt, että voisin kirjoittaa hänestä kokonaisen blogipostauksen, tai vaikka postaus-sarjan! Mutta sitten aina tullut siihen lopputulokseen, että jos totuudenmukaisesti kirjoittaisin hänestä, kuulostaisi se vaan kauhealta lesoamiselta ja ylpeilyltä tai vaihtoehtoisesti mielikuitukseni tuotteelta. :D That’s my Man <3
N niin kuin Napukka! Vauvallani on blogi-identiteetti ja hänestä täällä kirjoittaminen on ollut minulle tosi iso henkireikä.
O niin kuin oma aika. Tämä oli myös purolla sama, mutta tämä oli vaan pakko laittaa. Oma aika on minulle tällä hetkellä aikamoinen dilemma. Toisaalta olen kateellinen, kun Mies käy treeneissä tai viikonloppuisin poikiansa moikkaamassa toisessa kaupungissa tai työporukan kanssa kaljalla tai mitä hyvänsä kodin ulkopuolista. Mutta sitten, kun hän aivan oma-aloitteisesti tarjoaa minulle mahdollisuuksia ottaa sitä omaa aikaa, on minun vaikea tarttua niihin. Koska loppupeleissä haluan olla vain Miehen ja Napukan kanssa! Ja sitten seuraavassa hetkessä olen taas kateellinen. Ota nyt tästä selvää! :P
P niin kuin purkkiruoka. Tämä menee vahvasti samaan laarin E niin kuin eineksen kanssa, mutta jos sitä tarkemmin ajattelee, niin se on eri asia. En ole koskaan edes ajatellut, että tekisin kaikki Napukan ruoat itse. Silti olen hämmästynyt siitä, miten paljon tarjoan hänelle purkkiruokaa. Vaikka hän olisi niin taitava sormiruokailijakin! Minun on ihan vaan myönettävä, että en jaksa sitä sotkua. :/ En myöskään jaksa tai edes ehdi joka päivä (tai edes joka toinen päivä) tekemään hänelle omia lusikoitavia ruokia. Mutta aina kun ehdin (esim. tänään!) tulee siitä tosi hyvä mieli ja taas vannon, että teen tätä useammin. (Katso kohta H niin kuin huono omatunto...)
Q niin kuin q-tip. Eli siis se vanupuikoksikin kutsuttu, jolla putsailtiin Napukan napaa vielä aika vähän aikaa sitten.
R niin kuin rakkaus. Ah, niin lällyä mutta pakko laittaa tämä. Tunnen omaa pikku perhettäni kohtaan ihan käsittämättömän suurta rakkautta. Rakkaus omaan lapseen on ihmeellistä ja rakkaus omaa puolisio kohtaan on vain kasvanut. Lööööööv <3
S niin kuin (i)SSSSSS(i), eli Napukan kielellä ”isi”. Ei ole epäilystäkään, etteikö pikkupallero osaisi nimetä isänsä! Mieletön sihinä alkaa kun isi tulee kotiin tai muuten vaan näkyville, niiiiiin liikuttavaa! :D
T niin kuin tutti. Olen niin ylpeä, kun edes yhden vauvavuoteen liittyvän asian sain vietyä läpi juuri niin kuin olin suunnitellutkin! Eli: Tutti käyttöön kun imuote rinnasta varmasti hyvä. Käytetään rauhoittumiseen ja nukahtamiseen, ei viihdykkeenä. Ei käytetä nukuttamisessa vakiovarusteena, vain jos on tarve. Lopetetaan puolivuotiaana. (Napukkaon muuten löytänyt vanhat tuttinsa ja saanut ne puruleluiksi käyttöön! Erityisesti kokonaan luonnonkumista valmistettu tutti on kiva, kun sitä voi jäytää joka puolelta. Mikäli Napukan koskaan nähtäisiin imevän tuttia, lähtisivät ne takaisin piiloon heti!)
U niin kuin unirytmi. Kukaan, joka on lukenut mun blogia, ei ole voinut välttyä huomaamasta, että tämä on ollut aika paljon esillä…:P
V niin kuin väsymys. Juon nykyään kahvia, nukun päiväunia ja mulla on silmäpussit. Muisti ja ulosanti on heikkoa.
W niin kuin WÄÄÄ! Tätä ääntä on kuultu tässä kodissa paljon, mutta ei toisaalta kohtuuttoman paljon. Siihen nähden, että täällä asuu vauva, niin itseasiassa aika vähän. Mutta kyllä Napukka silti osaa wänistä ja kyllä sitä välillä on tosi vaikea kuunnella.
X niin kuin xylitoli. Tämän muistan, oli purollakin, mutta ensinnäkään tähän ei keksi mitään muuta, ja toiseksi Napukka on aivan mainio, kun hän aterian päälle vetää Herra Hakkaraisen pastillia! Kun häneltä kysyy, onko hän valmis, tulee pienelle naamalle veikeän tietäväinen ja odottava ilme, kohta tulee xylitolia! Hän poimii pastillin huolellisella pinsettiotteella ja tukee suuhunsa. Ja voi sitä autuutta, joka valaisee typyn naaman, kun hän imeskelee ja nauttii koivusokeristaan!
Y yksinäisyys. On tosi hassua, että vaikka olen tänä vauvavuonna ollut ihan poikkeuksellisen vähän yksin, olen silti ollut jossain määrin yksinäinen. Tai ei se ole edes mitenkään hassua. Vauva on toki ihminen ja sinällään seuraa, mutta se on vauva. Ei sen kanssa voi keskustella (tai no, voi tavallaan, mutta u know), tehdä suunnitelmia tai saada mitään älyllistä vastakaikua. Vaikka se on ihana ja selvästi rakastaa minua mitä pienellä vauvanmielellään osaa, niin vauva ei korvaa aikuista ihmiskontaktia. Se vaatii herkeämätöntä huomiota ja hoivaa ja on täysin itsekeskeinen. Onneksi vauvat ovat niin suloisia ja osaavat hymyillä ja katsoa juuri sillä tietyllä tavalla. Muuten ihmiskunta olisi todennäköisesti kuollut sukupuuttoon.
Z niin kuin Zzzzzz. En ole varmasti koskaan eläessäni ollut näin nukkumiskeskeinen :P Kaikki liittyy nukkumiseen, unen määrään, laatuun ja ajankohtaan. Kaikki.
Å niin kuin Ååååååå, eli jotain, mitä Napukka sanoo. Okei tämän on vähän huijausta, mutta mikä sana mukan alkaa å-kirjaimella?? :D
Ä niin kuin äiti. Se olen mitä. En voi uskoa <3
Ö niin kuin öiset hetket. Ehkä melko lailla piinallisinta vauvavuodessa. En yhtään tykännyt olla itsekseni öisin hereillä, rauhoitella Napukkaa tai imettää. Välillä jopa suoranaisesti pelkäsin joitan näkymättömiä yön kauhuja, välillä oli vaan vauvan itkussa sietämistä. No, olihan Mies useasti myös hereillä, mutta nukkui kuitenkin minua sikeämmin, ja hyvä niin. Nyt kun yöimetyksistä on luovuttu eikä Napukka juurikaan tarvitse edes lohduttelua öisin, on se kyllä yhtä luksusta. Silti, olen aamuisin aivan törkeän väsynyt! :P
Kaiken kaikkiaan, vaikka vauvavuosi ei ole vielä suinkaan ohi (onneksi!!!), voi tässä kohden jo aika turvallisin mielin sanoa, että on se vaan ollut kaikki sen odotuksen arvoista. Tiesin, että minut on tehty äidiksi, ja nyt saan oikeasti elää sitä pitkäaikaista unelmaa. Aivan mahtavaa.
Laitan haasteen eteenpäin Instagramissa Simppelin sormiruokakeittiön Marjutille, jonka ihastuttava Ei-enää-vauveli täytti juuri vuoden! Onnea sinne rutkasti!