Kun aloitimme maistattamaan Napukalla kiinteitä vähän yli nelikuisena, sanoin, että tavoitteena meillä silti täysimetys puoleen vuoteen asti. Tämä aika lailla toteutui (VAU jo toinen asia vauvakuvioissa, joka mennyt etukäteissuunnitelmieni mukaan!!). Nyt kun neiti on puoli vuotta ja kaksi viikkoa, on meillä jo hyvinkin selkeä ateriarytmi. Ennen puolen vuoden ikää Napukka oli jo kokenut maistelija, mutta tuosta varsinaisesta rytmistä olemme nyt tässä ihan viime viikkoina saaneet kunnolla kiinni — kuten oli suunnitelmakin.
Meidän ruokarytmimme (ja sitä myöten myös koko päivärytmi) on muotoutunut nyt kutakuinkin tällaiseki:
Noin klo 6 Napukka herää aamun ensimmäisille maidoille. Tämän jälkeen nukahdamme vierekkäin (tästä ja tämän ongelmallisuuksista myöhemmin…) vielä tunniksi, puoleksitoista, joskus jopa kahdeksi.
Noin klo 8 toinen aamumaito (ei välttämättä tarvitsisi tätä, tämä on lähinnä saakovauvaninytvarmastitarpeeksiravintoa-panikoivan äidin vuoksi) ja ylös sängystä, vaipan vaihto ja sekä äidin että tyttären hampaiden harjaus.
8-9 aamupuuro. Puurona vaihdellaan kaura- ja ohrapuuroa sekä kaupan valmiita vauvapuuroja. Itse tehtyyn puuroon lisätään jotain hedelmää tai hedelmäsosetta, joskus tarkoan ihan siltään. Valmispuuroissa on yleensä joku hedelmä/marjamaku.
Seuraavaksi vuorossa ovat aamuleikit ja seurustelut, mahdollisesti yksi välimaito tässä kohtaa, mikäli toinen aamumaito jäänyt väliin. Ensimmäiset päikkärit alkaen 8:30-10:30, riippuen siitä milloin on noustu. Nämä päikkärit Napukka nukkuu lähes poikkeuksetta omassa pinniksessään. Kesto puolesta tunnista tuntiin.
Noin klo 11 lounas. Ensin imetys, sitten jotain sosetta tai sormiruokaharjoittelua. Parhaiten Napukalle uppoaa valmiit kasvissoseet, mikä on hillinnyt jonkin verran intoani tehdä hänelle itse ruokaa…:P Neuvolan ohje on, että joko lounaalla tai päivällisellä poroteiinia, mutta mikäli olemme turvautuneet valmissoseeseen, syödään sitä yleensä kaksi ateriaa peräkkäin, oli siinä proteiinia tai ei. En ole jotenkaan osannut ottaa tästä kamalasti stressiä. Itse olen tehnyt kasvissosekeittoa, uunibataattia, keitettynä ja paseerattuna hernettä, parsakaalia ja kukkakaalia, sekä mikromunakkaita (sormiruoka). Avokaadoa ja tomaattia on maisteltu kypsentämättömänä. Pyrin itse syömän tässä Napukan kanssa yhtä aikaa, kuten aamupalallakin.
Lounaan jälkeen tulee jossain vaiheessa toiset päikkärit. Iltapäivän päiväunet ovat vielä melko vakiintumattomat, niitä voi tulla yhdestä kolmeenkin ja ne ovat kestoltaan 20min – 1,5h. Tyypillisin uniaika on selvästi puoli tuntia. Iltapäivällä muuten olemme joko kotona leikkimässä tai kaupungilla asioilla. Olemme käyneet myös nyt pari kertaa erilaisissa vauvatapahtumissa, joista jossain vaiheessa kerron lisää. Joskus tapaamme jotakuta kaveriani tai siskoani. Napukka nukkuu näiden puuhien lomassa jossain vaiheessa lisää, samoin otamme pari imetystä eli välipalaa.
Viideltä pyrimme syömään päivällisen, mutta käytännössä vain Napukka syö. Tätä edeltää taas imetys. Me emme Miehen kanssa yleensä ehdi niin aikaisin. Tämäkin ateria istutaan silti lähtökohtaisesti pöydän ääressä, mutta voidaan hoitaa myös liikkeellä sylissä tai ravintolan/kahvilan/kaverin syöttötuolissa.
Päivällisen jälkeen saattaa tulla vielä yhdet päikkärit, mikä ilmeisesti ei olisi kuitenkaan kovin suositeltavaa enää puolivuotiaalla. Ymmärrän tämän, sillä Napukan yöunille menot ovatkin selvästi taas heitelleet, kun jossain vaiheessa hän meni aika lailla klo 20 aikoihin.
Joka aterian päälle Napukka juo vähän vettä hörppimällä kätevästä mittalusikasta ja kuulin, että xylitolin antamisenkin voisi jo aloittaa (esim. 1/4 Herra Hakkarainen -pastillia onnistuu). Tähän meillä ei kuitenkaan ole tullut vielä rutiinia, ehkä siksi, että Mies tuntui jotenkin epäilevän tätä. 😀
Iltapala (johon kuuluu jälleen imetys) on puuroa, kuten aamiainenkin ja sen aika on 19:30-20:00. Tämän jälkeen yritetään jo rauhoittua yöunta varten, vaihdetaan viimeistään asunnon valaistus hämärämpään ja vältetään villitseviä leikkejä. Jos Napukka ei näytä uniselta, emme ole alkaneet häntä vielä nukuttaa. Tässä kohden meillä on ollut tapana lukea ääneen toisillemme, jolloin Napukkakin rauhoittuisi kuuntelemalla äidin tai isän ääntä. Toinen pitää häntä tässä kohden jo sylissä, joko sohvalla tai olohuoneessa kävellen. Vaipanvaihto ja hammaspesu tehdään, kun hän näyttää jo vähän väsyneeltä, ja sitten joko vielä odotellaan selkeämpiä nukuttamisen merkkejä tai viedään yövalmiilta näyttävä vauva sänkyynsä pimeään makuuhuoneeseen. Hyräilemme unilaulun ja saatamme molemmat hänet sänkyynsä, toivotamme hyvää yötä ja annamme suukon. Sitten hipsimme olohuoneeseen jatkamaan lukemista. Tässä kohden Napukka joko jää sänkyynsä nukahtamaan tai alkaa känistä. Mikäli hän ääntelee jotakin, pyrimme kuulostelemaan, millainen ”viesti” siinä on. Olemme oppineet aika hyvin erottamaan kitinän, joka laantuu kyllä, kun häntä ei vaan mene häiritsemään. Tarvittaessa toinen meistä käy nostamassa häet uudelleen syliin (toinen jatkaa ääneen lukemista) ja rauhoittelee uudelleen sänkyyn laskemista varten. Pitkään aikaan ei ole tarvittu montaa rauhoittelukertaa, ennen kuin uni tulee. Kello on tässä kohden jotain kahdeksan ja puoli yhdentoista (!) välillä.
Koska olen oikeastaan koko Napukan elämän ajan täsmäimettänyt hänet ennen omaa nukkumaanmenoani, on hän alkanut nyt isompana vauvana heräillä itsestään siinä klo 23 aikoihin vaatimaan maitoa. Olen vielä hieman kahden vaiheella tästä vieroittamisen suhteen, mutta esimerkiksi viime yönä hän jätti tämän heräämisen ihan itse väliin. Muutoin heräämisiä tulee yön aikana muutama ja maitoa hän saa pääsääntöisesti kerran, plus sitten se jo mainitsemani noin kello kuuden aamumaito. Koko yösyöttö konseptina on meillä nyt jonkinlaisessa murroksessa, katsotaan miten se tästä kehittyy.
Ruokailujen suhteen meillä menee mielestäni oikein hyvin. Napukan lyhyet päiväunet sekä myöhäinen nukkumaanmenoaika ovat kuitenkin todennäköisesti niitä seikkoja, jotka aiheuttavat ylimääräisiä heräilyjä myös yöllä. Vauvat kun eivät oikein osaa nukkua univelkaa samalla tavalla sikeästi pois, kuten me aikuiset, vaan nukkuvat väsyneenä vaan huonommin. Tämä oli minusta alkuun tosi nurinkurinen ajatus, mutta sitten kuulin, että syynä on yliväsymyksestä aiheutuvan stressitilan vuoksi nousevat kortisolitasot, jotka häiritsevät vauvan unta. No, stressaantuneena ei aikuienkaan nuku hyvin.
Katsotaan, mitä asialle saisi tehtyä…
