Aamuja ja päiviä

Jäin eläkkeelle pari vuotta sitten. Uuden ajanjakson alku tuntui samalla kertaa makealta ja suolaiselta. Yhtäkkiä aamulla saikin juoda kahvit rauhassa eikä ollut kiirettä ulkoiluttamaan koiria ennen töihin lähtöä. Niinpä aamuvirkkuna ihmisenä suunnistin kameran ja koirien kanssa lähijärvelle, Saaren kansanpuistoon tai vaikka Jokioisten Elonkiertoon. Pakko myös tunnustaa, että vaelsin kameran kanssa pitkässä yöpaidassa puutarhassamme, koirat kintereillä, kuvaamassa järveltä nousevaa usvaa, ötököitä sekä lintuja, pieniä herkkiä aamutunnelmia

Ystäväni Pirkko Sahlberg-Vainio houkutteli minut mukaan Eläkeliiton Tammelan yhdistykseen toimintaan. Päädyin hallituksen jäseneksi sekä tiedottajaksi ja nettivastaavaksi. Työelämässä olin toiminut vuosikymmenet tietotekniikan kouluttajana. Eläkeläisillä oli suuri tarve opetella käyttämään kannettavia tietokoneita, tabletteja ja älykännyköitä, sillä pankkipalvelut loppuivat kylältä ja reseptien uusiminenkin käy jouhevammin netin kautta. Niinpä ryhdyin kevytyrittäjäksi ja ryhdyin opastamaan muita eläkeläisiä. Olen järjestänyt erilaisia tietotekniikkakursseja Tammelan lisäksi Forssassa ja Kalvolassa. Ikätovereina puhumme samaa kieltä ja oppiminen on mielekästä ja mukavaa.

Olen aina ollut kiinnostunut uuden oppimisesta ja haasteista. Niinpä tänä vuonna liityin yhdistyksemme bocciapelaajien ryhmään. Me virkut eläkeläiset nakkelemme nahkakuulia kerran viikossa Manttaalilla. Vitsit ja kannustukset raikuvat ja hauskaa on. Kesällä aion kokeilla mölkkyä.

Tartu hetkeen ja nauti!

Kuvausterveisin
Kaisa Sorola

Hyvinvointi Hyvä olo Liikunta Ajattelin tänään

Unelmia ja puutarhahommia

Ah kevät! Meidän talouteen kuuluu kaksi puutarhuria ja heti kun lumi alkaa sulaa, alkaa myös seuraavan kesän puutarhahommien suunnittelu. Mitä laitetaan kasvimaahan, missä yrtit viljellään, mitä perennaa ja kuinka montaa lajia tomaattia, koska ne laitetaan itämään? Verannalta siivotaan pois vanhojen ikkunoiden kunnostusverstas, ja tilalle tuodaan ruukkuja ja alustoja idätykseen. Mehu-ja maitopurkkien pohjat leikataan talteen. Pihaa kierrellään ja visioidaan uusia mahdollisia paikkoja istutuksille, lavakauluksille ja hiekkalaatikolle. Hiplataan silmuja.

Käydään varmistamassa syksyllä istutettujen hedelmäpuiden runkosuojat ja tarkastamassa jänisten aiheuttamat tuhot. Jänisystävät ovat onneksi keskittyneet tänä talvena pensasangervoihin. Kaikki kunnossa, puiden ensimmäinen talvi täällä on selätetty. Luetaan puutarhalehtiä ja siemenkatalogeja. Nyt se taas alkaa – puutarhaunelmien käytäntöön pano!

Mennyt talvi oli erilainen, koska vietin sen kotona seuranani aluksi pyörivä, sitten konttaava ja nyt kiipeävä, kävelyä harjoitteleva pikku poika. Vauva-arki, pimeys ja huonot unet aiheuttivat minussa sännöllisin väliajoin lievää ylikuormitusta, onneksi kaikki tuntuu helpottavan kevään valon ja muuttolintujen lisääntyessä. Laulujoutsenet, mustarastaat ja peippokin on toivotettu jälleen tervetulleeksi Portaaseen.
Puutarhahommia on toki jo tehty. Pitkän pohdinnan ja harkinnan jälkeen, päätimme kaataa tontin rajalta huonokuntoisen ja korkean kuusiaidanteen. Naapuriapua saatiin traktorin muodossa, ja vetoapua vastaan mies toimi sahurina toisella työmaalla. Näin näppärästi se toimii täällä maalla. Minä vietin yhden aamupäivän karsien ja sahaten kuusia klapimittaan, se oli mahtavaa! Omaa aikaa moottorisahan kanssa ja olin kuin uudesti syntynyt.

Viimeisin hommamme oli tukea tärkeän pihakoivumme latvus. Puussa on heikko haaraliitos kahden latvan välissä, tuenta estää latvusta retkahtamasta esimerkiksi kovalla tuulella. Mies kiipesi koivuun (turvallisesti, köysi puussa ja valjaissa kiinni) ja teki latvustuennan kahden rungon väliin. Minä ja pikku-ukko tutkimme sillä aikaa maata puun juurella, se olikin todella ihmeellinen. Taitaa tulla keväästä ihmeellisempi kuin yhdestäkään aikaisemmasta.

Portaan puutarhuri Ella

Koti Piha ja puutarha Oma elämä Lapset