About wool

Ylle4.jpg

Kylmyys hiiviskelee nurkissa ja neuleet alkavat tuntua entistä ajankohtaisemmilta. Villa on materiaalien kermaa, mutta koska se on peräisin eläimestä, siihen liittyy julmuuksia. Tässä joitain epämiellyttäviä totuuksia villasta, jotka kannattaa pitää mielessä neuleshoppaillessa. Pahoittelen surullista luettavaa – ignorance is bliss, mutta tietämättömyys ei muuta maailmaa: 

-Lampaitakin tehotuotetaan tehdasmaisissa olosuhteissa, eivätkä ne aina pääse ulos jaloittelemaan. Ne myös marinoidaan erilaisilla, ei-kovin-terveellisillä, hyönteismyrkyillä, jotta tuholaiset pysyisivät loitolla.

-Noin 25% maailman villasta tulee Australiasta. Yleisin rotu maassa on merinolammas, jolle on jalostettu takapuolen kohdille ekstranahkaa, jotta yhdestä lampaasta saataisiin mahdollisimman paljon villaa. Merinolammas ei sovellu maan lämpimään ilmastoon, ja kesäisin hurjasti villaa ja nahkapoimuja selässään kantavia lampaita kuolee lämpöhalvaukseen. Hikoilevien nahkapoimujen välit ovat otollisia hyönteisten pesiytymisalustoja ja ne aiheuttavat lampaille kipua kiemurrellessaan uudessa kodissaan. Hyönteisten karkoittamiseksi kasvattajat suorittavat proseduurin, jota kutsutaan mulesing:ikis, mikä tarkoittaa, että lampaan pyllystä leikataan iso osa ihoa pois, ilman puudutusta tietty, ja siihen jätetään avohaava. Vain noin 20% Australian lammasfarmeista ei tee tätä.

Tämä on niin ironista – ensin ihminen jalostaa ahneuspäissään mahdollisimman paljon villaa tuottavan eläimen (mikä jo aiheuttaa eläimelle tukalia oloja kesällä) ja sitten lihapaloja onkin leikattava pois julmin metodein. Kysymys kaikille Australian lammasfarmareille – kannattaisiko vain siirtyä käyttämään jotain toista rotua? Häh?

Ylle2.jpg

-Lampaat keritään usein kauheassa kiireessä, isoilla farmeilla yksi tyyppi keritsee päivässä noin 350 lammasta, mikä johtaa hutilointiin saksien kanssa (syntyy haavoja) ja eläimien brutaaliin kohteluun. Tehotuotannossa eläin ei ole elävä olento, vaan raakamateriaalia. Jotkut lampaista kuolevat stressiin, jotkut saattavat paleltua kuoliaiksi, sillä lampaat keritään useimmiten samana ajankohtana, riippumatta siitä, minkälaisia lämpölukemia mittari näyttää.

-Kukaan ei toivottavasti ole unohtanut angoravillan julmuutta? Pähkinänkuoressa: angorakanit asuvat koko elämänsä häkeissä, ja niiltä revitään karvat selästä väkivaltaisin keinoin monta kertaa vuodessa. Todella pieni prosentti maailman angoravillasta tuotetaan inhimillisissä olosuhteissa pienillä tiloilla, jossa kaneja kammataan lempeästi. Kampaamalla irtoaa paljon vähemmän karvaa, mikä tekee villasta kalliimpaa, joten halvat angoratuotteet kannattaa kiertää kaukaa. Tai itse asiassa kaikki angoratuotteet kannatta kiertää kaukaa, mikäli et 100% varmasti tiedä, mistä villa on peräisin.

Ylle5.jpg

What to do? Yritä löytää luomuvillasta tai kierrätetystä langasta neulottuja neuleita. Luomuvilla business on erittäin pieni, joten tämä on kyllä haastava projekti. Pieniltä, paikallisilta lammastarhoilta ostettu lanka on usein myös eettistä, vaikkei kyseessä olisikaan luomutila. Eli kutomaan siitä! 

Boasting a little: kuvien neule on omin kätösin kudottu! Ei tosin luomuvillasta – ei ollut tarjoilla, enkä tajunnut kysellä, koska neule on ajalta ennen kuin olin tietoinen villateollisuuden julmuuksista. Mutta lapsityövoimaa ei ainakaan ole käytetty. 

 

Informaatio poimittu erittäin innostavalta, äskettäin lanseeratulta, eettistä kuluttamista käsittelevältä Make it last -sivustolta. Myös täältä on haettu tietoa: Peta & Peta.

Kommentit (8)
  1. Hei, mistä olet löytänyt noin kivan neuleohjeen? Pääasiassa tulee vastaan norjaneuleita tai tätimalleja..

  2. Hyvä, että sanoit asiat suoraan kaunistelematta. Toivottavasti tämä kirjoitus tavoittaa monta sellaista, jotka eivät vielä tienneet näistä julmuuksista. Minut on ainakin yllättänyt se, miten moni EI tiedä, mistä angoravilla on peräisin 🙁

     

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *