Bonjour

streetstyle6259-web.jpg

Bonjour! Olen palannut Pariisista kaoottisen arjen keskelle. Kaipaan jo rauhallisia pariisilaisaamuja, päämäärättömää pyörimistä kaupungilla, kirjojen (ei koulu sellaisten!) lukemista ja auringonottoa vehreissä puistoissa. 

Yritän näyttää ainakin jonkinlaisia elonmerkkejä täällä blogin puolella tulevan viikon aikana, mutta pelkään, että työt ja koulu tulevat haukkaamaan melkoisen osan ajastani. Tietokoneeseen kytkettävä kamerapiuhanikin jäi näköjään Tukholmaan, josta saan sen haettua vasta ensi viikolla, joten en edes voi näyttää teille pariisilaista kevät-tyyliäni.. Höh. Mutta yritän viihdyttää teitä joillain muilla keinoilla kunnes pääsen käsiksi Pariisi-kuviini. 

Esimerkiksi voisin esitellä uuden ranskalaisen tyyli-idolini, näyttelijä-malli Marine Vachtin. Hän taitaa erittäin hyvin nonsalantin ”heitin vain jonkun random vaatekappaleen niskaani herätessäni mutta näytän silti sietämättömän chic:iltä” -tyylin. Oikeasti hän varmasti harkitsee kauan peilin edessä, mikä näyttää tarpeeksi effortlessly chic:iltä. Oli miten oli, tulos on kuitenkin vakuuttava. Rakastan eteenkin yllä olevaa kaapukuvaa.

Marine+Vacth+Chloe+Arrivals+Paris+Fashion+BkOOQYK7h4pl.jpg

2d6a6f5e75b6673bab06fb539ff884df.jpg

Marine on ajankohtainen François Ozonin Young & Beautiful elokuvan päätähtenä. En ole nähnyt elokuvaa ja se saatta olla hyväkin, mutta juoni vaikuttaa kyseenalaiselta. Marine näyttelee teiniä, joka prostituoi itsensä koska häntä huvittaa. Kuulostaa erittäin kliseiseltä teini-Lolita -fantasialta: nuori tyttö tutkii seksuaalisuuttaan kokeilemalla ”jännittävää ja kiellettyä” prostituoidun ammattia. Ei ehkä ole tarvetta kierrättää myyttejä, joilla seksinostajat voivat lievittää huonoa omatuntoaan ja uskotella itselleen, että prostituoitu nautti aktista, eikä rahan tarve tai joku muu seikka (ihmiskaupan uhriksi joutuminen esimerkiksi) pakottanut häntä siihen.  

Mutta voin olla väärässäkin. Ehkä aihetta tutkitaan elokuvassa aivan eri perspektiivistä. Olen jo muodostanut ennakkoluuloisen mielipiteeni kyseisestä elokuvasta, mutta ehkä minun on pakko mennä katsomaan se, jotta voin raportoida mitä mieltä oikeasti olen. (Huomaatte, että olen kiireinen – kirjoitan asioista, joita minulla ei edes ole ollut aikaa käydä katsomassa).

Ja P.S.!! Tänään vietetään muuten Vaatevallankumousta ja muistetaan kaikkia tehdastyöläisiä, jotka kuolivat vuosi sitten Bangladeshissa Rana Plaza -tehtaan romahdettua. Siellä tehtiin m.m. vaatteita Mangolle. Nyt:in kolumnisti Aino Frilander (emme tietääkseni ole sukua, vaikka hänkin on viisas nainen) kirjoitti hyvin H&M:stä ja vaatteiden shoppailusta tässä. Wise words!

marine-vacth-155842427_10_article_gallery_portrait.jpg

miss-marine4_full.jpg

414a50ad4543a6c03b017242bc55c41c.jpg

Kuvat: Eka kuva Vanessa Jackmanin blogista, muut valitettavasti jostain internetin syövereistä.

Kommentit (4)
  1. Erinomainen juttu molemmilta Frilandereilta! Parhaiten mulla toimii tämä toiminta, kunhan vaan en edes astu H&M kauppoihin.. Oon innoissani tsekkaamaassa Aino Frilanderin nettikirppis saittia! 

    1. Kiitos 🙂 niin totta, jos harhailen sisään H&M:ään löydän usein sairaan paljon elintärkeitä vaatekappaleita, jotka vaan on pakko saada.. Luulen että niiden likkeeiden sisäilmään lisätään jotain aivoja pehmentävää huumausainetta. Heti kun pääsen kaupasta ulos ”pakko-saada” tunne häviää ja ymmärrän, että voin ihan hyvin elää ilman sateenkaaren väreissä kulkevaa glitteritoppia..

  2. din blogg är så braa! och du med!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *