Eilen kiskaisin sunnuntain kunniaksi jalkaani James-farkkuni ja kähersin latvojani hieman, 70-lukulaista kuohkeutta tavoitellen. Kuten yleensä, hiukseni eivät olleet yhteistyöhaluiset, enkä eilen ollutkaan oman elämäni Farrah Fawcett. Mutta ei se mitään, kun jalassa on puukengät ja ohjelmassa raakakakkua Café Kokossa. Kuka nyt hiuksiaan ehtii ajatella, kun suussa sulaa kookoksesta ja puolukasta taiottua herkkua? 

Farrah Fawcett on muuten erittäin hieno nimi, mistä muistui mieleen, että Rita Hayworthin oikea nimi oli fabulöösi Carmen Cansino. Luin tuon joskus väärin, ja luulin kauan, että hänen nimensä oli Carmen Casino. Hyvä tietää, että tuo nimi on vapaa, mikäli joskus omaksuisin taiteilijanimen. 

Farkut kirpparilta, college Matthew Ames for Weekday (saatu blogin kautta), kengär Swedish Hasbeens. 

Armeijanvihreä ja luonnonvalkoinen perjantai tiedossa! Tänään tiedossa on myös sushia ja skumppaa, eli stressinhallintametodini numero yksi. Kun ylikuumentuneen pääkopan täytyy hetkeksi lopettaa erinäisten esseeiden vatvominen, lasilla proseccoa ja parilla (kymmenellä) kalalla kuorrutetulla riisipallerolla saa ihmeitä aikaan. Hupaisaa viikonloppua!

Neule ja hame Samuji, kengät Vagabond. 

P.S. Samuji painotteinen vaatekaappini johtuu osittain siitä, että olen siellä töissä. Arvostan merkkiä hurjasti (siksi siellä työskentelenkin), ja shoppailisin siellä muutenkin, en ehkä vain näin usein. Tämä vain tällaisena pikkuisena side note:ina, ettei kukaan närkästy ja luule minun tekevän piilomainontaa Samujille, jos sattuisi bongaamaan minut myyntipöydän takaa. Tell it like it is & Honesty rules!