Voi Karl. Meillä ei nyt mene hyvin. Viimeksi kun kirjoitin sinusta haukuin white trash estetiikasta ammentavaa näytöstäsi. Silloin minusta tuntui, että hyväosaisena rikkaana miehenä huvittelit asialla, joka on monille ankeaa arkea. Kaiken lisäksi vaattet, jotka suunnittelit, olivat minusta yksinkertaisesti rumia.

Tällä kertaa onnistuit suututtamaan minut vielä pahemmin, kun järjestit näytöksesi finaaliin ”mielenosoituksen” naisten oikeuksien puolesta. Ehkä aihe on aidosti lähellä sydäntäsi, ehkä tunnet itsesi feministiksi, mutta mikäli olisit oikeasti halunnut tehdä jotain radikaalia, olisit valinnut näytökseen muitakin naisia kuin 90 % valkoihoisia, laihoja ja nuoria henkilöitä (okei, fair enough, pari hieman kypsempää ladyä olit castannut). 

Nyt tuntui valitettavasti siltä, että olet kuullut, että feminismi on ”muodissa”, joten halusit olla ajan hermoilla ja takoa vähän lisää rahaa sisällyttämällä ripauksen aktivismia näytökseesi. 

 Catwalkilla protestoiminen ei riitä, Karl. Mielenosoitukset ovat poliittisia tapahtumia, eivät muotiväelle järjestettävää viihdettä. Ehkä ylireagoin, mutta minua suorastaan ällöttää tämä ideologian kaupallistaminen ja sen kääriminen nätisti tupla C:llä varustettuun silkkipaperiin. 

Olisit Karl edes kirjoitellut plakaatteihin jotain järkevämpää kuin ”Be your own stylist”, ”Be different” tai ”Free freedom”. Kaikki muotimaailman kamerat oli suunnattu sinua kohti, ja kuvat kivasta pikku mielenosoituksestasi ovat levinneet kulovalkean lailla somessa. Sinulla oli mahdollisuus vaikuttaa, ottaa asioista selvää ja levittää tietoa. Mitä jos olisit hyökännyt muotiteollisuuden kimppuun ja informoinut etuoikeutettua yleisöäsi esimerkiksi naisten asemasta vaateteollisuudessa. Hikipajoissa, epäinhimillisissä olosuhteissa, raatavat useimmiten naiset ja nuoret tytöt. Siinä olisi ollut aitoa aktivistista asennetta! Mutta sehän olisi voinnut herättää pahennusta – ainakin se olisi latistanut tunnelmaa.

Tämä oli pahimman sortin slacktivismia, jotain, joka tuottaa katsojille hyvän ja ”aktivistisen” mielen, mutta ei muuta mitään. Kaikki jatkuu niin kuin ennenkin, naisille myydään yhä laihuuden ideaalia ja kaunis ulkomuoto on edelleen ratkaisevassa asemassa. Mielenosoitukseesikin saivat osallistua vain tietyntyyppiset, hyvännäköiset naiset. 

Uskallan veikata, että ensi sesongilla feminismi ei enää ole mielestäsi chic, emmekä enää näe ”feminististä” puoltasi. Toivottavasti olen väärässä.    

Kuva Vogue España.