10 kysymystä kirjoista -haaste
Tässäpä haaste meikäläisen makuun. Kiitos vinkistä, Kaikki mitä rakastin.
1. Kuka on lempikirjailijasi?
Mahdoton kysymys, mutta ykkösenä mieleen pamahtaa Hunter S. Thompson. Raja-aidoista piittaamaton, turboahdettu tyyli nyrjäytti tajunnan teini-iässä ja on kiehtonut siitä lähtien.
2. Minkä kirjan / mitä kirjoja olet lukenut moneen kertaan?
Useimmin lukemani kirja taitaa olla Christopher Stanfordin rujo Kurt Cobain-elämäkerta, jonka olen lukenut viisi tai kuusi kertaa. Luin kirjan ensimmäistä kertaa ylä-asteikäisenä, jolloin Aberdeenilla ja Uudellakaupungilla oli mielestäni yllättävän paljon yhteistä. Sanford on loistava kirjoittaja, joten kirja toimii myös aikuisella iällä.
3. Mikä on suhteesi pokkareihin? Ovatko ne kertakäyttötavaraa vai kirjahyllykelpoista materiaalia siinä missä kovakantiset opuksetkin?
Formaatilla ei ole väliä, kunhan kyseessä on fyysinen kirja. Työn puolesta viettää niin paljon aikaa ruutujen äärellä, että lukiessa paperi on ainoa oikea muoto.
4. Mitä kirjoja lainaat, mitä ostat omiksi?
Fiktio ja suomenkielinen kirjallisuus tulee yleensä lainattua aluksi kirjastosta. Jos tuntuu, että kirjaan haluaa palata myöhemminkin, hankin sen omaan hyllyyn. Englannikielinen kirjallisuus tulee yleensä ostettua suoraan omaksi. Olen onneks että kotikaupungissani on loistokirjasto. Koitan jatkuvasti parantaa tapojani, mutta kirjastoa tulee tuettua sakkojen ja varausmaksujen kautta noin 50 – 70 eurolla vuosittain.
5. Mitä kirjaa luet juuri nyt?
Tällä hetkellä työn alla on Steven Johnsonin vakuuttava tulevaisuustutkimus Future Perfect – The Case for Progress in a Networked Age ja Jukka Laajarinteen olemassaolon isoja kysymyksiä Muumien kautta luotaava Muumit ja olemisen arvoitus. Kenneth Angerin Hollywood Babylon on sen verran kylmäävä teos, että sitä on tullut nautittua pienissä annoksissa. Myös lämminsydämisen herrasmies-anarkisti Colin Wardin monialaista kokoelmaa Colin Ward Readeriä on tullut luettua pala palata jo jonkin aikaa.
Viime syksynä aloitettu Alastalon salissa-läpiluku on tällä hetkellä telakalla, mutta saapuvan kevään myötä ajattelin taas sukeltaa Volter Kilven hämmentävään maailmaan. Aion hankkia oikeuden Olen lukenut Alastalon salissa -paitaan.
6. Mitä sinulla on lukulistalla?
Morrisseyn Autobiographyn ostin itselleni joululahjaksi, ja sen pariin haluan sukeltaa jonain kiireettömänä ajanjaksona. En ole koskaan innostunut dekkareista, joten porukoiden hyllystä lainattu Raymon Chandlerin Syvä uni -klassikko odottaa vuoroaan. Saas nähdä. Näin aikamme eetosta ajatellen Michael J. Sandelin kehuttu What Money Can’t Buy kiinnostaa. Myös Suomalaisesta (maksaa muuten veronsa Suomeen, ja hinnat ovat samat kuin Amazon-omisteisissa nettikaupoissa, eikä postikuluja) tilattua Everybody Loves Our Town: An Oral History of Grunge:a odotan innolla.
7. Mikä kirja on viimeksi jäänyt kesken? Miksi?
Koitan olla jättämättä kirjoja kesken. Kirjoihin pätee sama kuin kahviin (ja moneen muuhunkin asiaan): toisinaan kuraa maistelemalla hyvä maistuu entistä paremmalta. Yleensä onnistun kahlaamaan heikommatkin opukset läpi.
Poikkeuksen sääntöön aloitin muutama päivä sitten sadan sivun verran Toby Littin Beatnikit-kirjaa, mutta teennäiset henkilöhahmot saivat lopettamaan kesken. Toisinaan on parempi vain olla tuhlaamatta aikaansa.
8. Kuinka olet järjestänyt kirjahyllysi?
Vuonna 2007 suostuin pitkin hampain tyttöystäväni ehdotukseen kirjojen värijärjestyksestä. Lopputulos oli yllätys: teemojen mukainen järjestys korvautui uudella, jonka myötä ”löysin” uudestaan monta kirjaa, jotka olin hukannut vuosien varrella hyllyihin. Ja tyylikäs hyllystö paransi elämänlaatua. Iso kiitos Saanalle!
Sittemmin, kirjojen määrän kasvettua yli värijärjestetyistä hyllyistä, on makuuhuoneen nurkkaan kasvanut lisätilaa odotellessa tälläinen (▼) sekava pino. Sopiva määrä epäjärjestystä tekee talosta kodin.
9. Jaa yksi lukumuistosi! Mitä kirjaa luit, missä ja milloin? Miksi juuri tuosta lukukokemuksesta on jäänyt erityinen muisto?
Ennen ensimmäistä kuukauden mittaista Japanin-matkaani sain äidiltäni matkalukemiseksi John Irvingin Garpin Maailman. Huikea matka ja kirja sulautuivat saumattomasti yhteen.
Vanhempana muistona tulee mieleen sekoaminen Tolkieniin 10-vuotiaana. Luin viikon mittaisen Kuusamon-matkan aikana sekä Taru Sormusten Herrasta-trilogian että Hobitin. Ja lainasin vielä isoveljeltä David Dayn Tolkienin maailma-selitysteoksen. Huh. Sittemmin kiinnostus fantsuun on karissut. Tosielämä on niin mielenkiintoista, että miekka- ja magiafantasia tuntuu tylsältä.
10. Haaveiletko itse kirjan kirjoittamisesta tai oletko kenties jo kirjoittanut kirjan?
Siitä saakka, kun kuulin National Novel Writing Monthista (jonka kautta yli 400 000 ihmistä kirjoitti romaanin viime vuonna), on siihen osallistuminen kummitellut mielessäni. Koulussa luovan kirjoituksen kurssit olivat lempijuttujani, mutta lukion jälkeen fiktion kirjoittamista ei ole tullut harrastettua.
Kuukaudessa kirjan kirjoittaminen olisi hieno haaste toteutetettavaksi, mutta pakko myöntää, että yksinäni tuskin siihen pystyn. Ryhmäpaine olisi tarpeen projektissa. Pieneen rannikkokaupunkiin sijoittuva, maagista realismia ja hapokasta mysteeritarinaa yhdistävä kirja kyllä kiinnostaisi.
Ehkä joku päivä.