Tavaran paljous

Vaatteita. Koreja. Tilpehööriä. Krääsäää.

Ystäväni kysyi minulta tällä viikolla, olisinko halukas ottamaan hänen kanssa pöydän kirpputorille. Hetken aikaa pohdittuani vastasin myöntävästi. En itse juurikaan kirpputoreja kiertele. Niinä kertoina, kun siellä kierrän, en myöskään mitään itselleni löydän. Sen sijaan tiedän ihmisiä, jotka tekevät mitä hienoinpia löytöjä. Voin kunpa itsekin.

Otin siis projektiksi nyt katsoa tavaroita läpi. Onko kirpputorille kelpaavaa tavaraa vai pitääkö suoraan heittää pois. Tähän hetkeen mennessä olen käynyt vasta asuntomme läpi. Löysin kuitenkin ihmeellisen paljon asioita, joita en muistanutkaan edes omistavani. Miten sitä tavaraa kertyykin aina niin paljon? Miten niitä asioita on tarvitsevinaan vaikka ne jäävätkin pienelle tai olemattomalle käytölle?

Vielä on edessä kellarikomeron läpi käynti. Sitä en todellakaan odota. Tällä hetkellä se on avomieheni valtakuntaa. Kävin siellä taannoin ja yllätyin näkemästäni. Edellisestä kerrasta oli vierähtänyt melkein vuosi. Tavaraa olikin kertynyt ihmeellisen paljon tietämättäni sinne. Ei siinä mitään. Hienoa, että ne ovat säilytyksessä.

Kirpputorin alkamiseen on muutama päivä aikaa. Ajattelin hyödyntää viikonlopun tehokkaasti tekemällä sinne inventaarion, jotta viikolla ei tarvitse siihen aikaa käyttää. Seuraavaksi on siis edessä kellarikomeron kaaos. Nyt jo tavaraa on kaksi isoa kassillista. Voisin veikata sieltä ainakin yhden kassillisen tulevan. Lisäksi avomieheni ei vielä ole käynyt lävitse omia tavaroitaan. Joten luvassa on vain lisää.

Hinnoitellessani tuotteita, mietin tavaroiden päätymistä haltuumme. Voin rehellisesti sanoa, että muutamasta tavarasta minulla ei ollut harmaintakaan aavistusta. Pitäisikö siis olla huolissaan?

Nykyään materiaa kertyy yllättävän paljon. Muuttaessani olen aina tehnyt totaali siivouksen. Raa’asti olen noina kertoina jätesäkkeihin hävittänyt tavaraa. Nyt näyttäisi taas olevan sen aika. Ehkäpä muutammekin, jotta saamme käytyä tavarat läpi. Olen muutenkin haaveillut toiseen asuntoon muuttamisesta.

Nykyään kuluttaminen on viisaampaa. Se on viisaampaan yleisesti ihmisillä. Niin myös itselläni. Yritän miettiä tuotteita ostaessani niiden kestoa ja luonnolle aiheuttamaa kuormitusta. En kuitenkaan aina siinä onnistu. Annan siinä itselleni anteeksi, sillä koen olevani menossa parempaan suuntaa. Liikaa ei kuitenkaan voi itseltään tai muilta vaatia. Jokainen tekee parhaansa.

Oletko sinä ajatellut kulutustottumuksiasi? Koska viimeksi olet käynyt läpi kotiasi? Löytyykö sinultakin mahdollisesti tavaroita, joista ei mitään hajua omistamisesta? Voisin vaikka vannoa sinun yllättyvän jos sille tielle lähdet. Se on muutenkin llättävän puhdistavaa.

Kurkkaa kaapin nurkkaan. Mitä veikkaat sieltä löytyvän?

-H

Kommentit (2)
  1. Mie kans...
    25.4.2021, 09:34

    Kyllä minussa on hamsterin vikaa,jos olis rajattomasti tilaa varastoida odottamaan sitäpäivää kun tavaraa tarvitsisi, olisi aikaa korjata, aikaa fiksata jne. Niin sittenhän tuo hulluus vasta lähtisikin laukalle. Vaikka minussa on materialistin vikaa jota vielä astrologiakin vahvistaa niin silti, kyllä tavaran paljous ahdistaa ja ahdistus rajoittaa uuden ”tarpeellisen” kertymistä. Kysymys tarvitsenko oikeesti? missä säilytän tavaraa kun en käytä sitä? onko hankinta pakollinen juuri nyt? Usein massatuotteen kohdalla ollessa voi tutustua tuotteeseen nukkua muutamia öitä päälle, jos senkin jälkeen on pakko saada tuote, ehkä se sitten on oikeesti tarpeellinen.
    Pahin kompastuskivi on tutut ja ystävät jotka ovat oikeesti hyvää tavaraa heittämässä menemään ja tarjoavat minulle että saat jos haluan, voit arvata miten hyvin usein pääsee käymään 😅

    1. Erittäin hyviä kysymyksiä! Kun vain aina jaksaisi niitä pohtia, ennen uusien asioiden hankkimista. Liian usein kuitenkin pohtiminen jää tekemättä ja sitten huomaa omistavansa, mitä kummallisimpia vempaimia.

      Tunnistan tuon tavaroiden tarjoamisen tuttujen ja ystävien tahoilta. Itse kylläkin kielteisesti useimmiten niihin vastaan. Avomieheni on kuitenkin toista maata, hän ottaisi vastaan kaikenlaista tavaraa. Onnekseni saan ylipuhuttua hänet yleensä tarpeettomista tavaroista. Tavaraa, kun on jo valmiiksikin.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *