Olen ollut munasolupunktiossa aiemminkin – sitä ei vain tehty silloin minulle itselleni vaan potilaalle. En todellakaan ajatellut silloin, että voisin itse joskus maata toimenpidepöydällä samaa toimenpidettä varten. Nyt pääsin kokeilemaan miltä tuntuu olla itse potilaan roolissa. En mielestäni jännittänyt punktiota etukäteen ainakaan tietoisesti, mutta nukuin silti edeltävän yön vähän huonosti. Illalla olin ihan virkeä, eikä uni meinannut tulla. Aamulla heräsin jo ennen herätyskellon soittoa. Ohjeissa luki, että pieni aamupala on ok, joten join kupin kahvia, vähän mehua ja smoothieta. Aamupalalla selailin netistä muiden kokemuksia punktiosta. Suurimmalle osalle punktio oli ollut helpompi kokemus kuin mitä oli etukäteen pelännyt, joten näiden kertomuksien lukemisesta tuli rauhallinen olo – ei se niin kamalaa voi olla.

Matkasin sairaalalle, jossa mies jo odotti minua. Hän oli ollut yön töissä ja siksi jo valmiina pelipaikalla. Emme ehtineet vaihtaa kunnolla edes kuulumisia, kun oli jo aika molempien siirtyä tahoilleen – mies antamaan spermanäytettä ja minä valmisteluun punktiota varten. Valmisteluhuoneessa laitettiin potilasranneke ja kanyyli valmiiksi, sitten sain hetken istuskella nojatuolissa odottamassa. Itse punktiota varten siirryttiin toimenpidehuoneeseen. Minulle ei puudutusta, mutta sain suonensisäisesti pienen annoksen lyhytvaikutteista opioidia. Pelkäsin että tulen heti huonovointiseksi lääkkeistä, mutta lievää huimausta kummempaa ei tullut. Toimenpide oli melko nopeasti ohi ja minusta tuntui, että olisin voinut lähteä kävellen vaikka saman tien. Join lepäämössä hiukan mehua ja luin vähän aikaa kirjaa, sitten pääsin kotiin. Olin suunnitellut että menisimme miehen kanssa yhdessä kotiin taksilla, mutta koska vointi tuntui yllättävän hyvältä, menimme kotiin loppujen lopuksi jalkaisin. Kotona vatsa juili jonkin verran, ehkä hiukan enemmän kuin normaaleissa menkoissa (minulla on yleensä aika lievät kuukautiskivut). Sairaalasta saatu lämpöpussi tuntui kuitenkin mukavalta ja auttoi kipuihin hyvin. Olin suunnitellut tekeväni kotona koko päivän ei-mitään, mutta tuntui tosi vaikealta ottaa vaan rennosti kun olo oli ihan hyvä ja rästihommia paljon. Olen yleensäkin aivan suunnattoman huono rentoutumaan, vaikka nyt siihen oli ihan määräys.

Heti punktion jälkeen sain tiedon kerättyjen munasolujen määrästä, yhteensä 12 kpl. Olin alun perin odottanut isompaa saalista koska kohdallani puhuttiin korkeasta hyperstimulaation riskistä. Vasteultran perusteella tämä määrä oli kuitenkin ennakoitavissa ja sinänsä olin ihan tyytyväinen punktion tulokseen. Odottelin koko päivän tietoa siitä, kuinka moni munasoluista oli kypsiä, mutta tulosta ei jostain syystä tullut Omapolkuun vaikka näin oli luvattu. Seuraavana aamuna sain tekstarin siitä, että tiedot ovat päivittyneet Omapolulle ja menin heti katsomaan tuloksia. Tulokset olivat aivan valtava pettymys: kypsiä munasoluja oli ollut vain 6 kpl ja hedelmöittyneitä tuli vaivaiset 3 kpl. Olin kuvitellut, että saamme tästä kierroksesta varmuudella pakkaseenkin jotain, mutta toisin näyttää käyvän. Nyt pelkään, että yksikään näistä kolmesta ei lähde kehittymään eteenpäin, emmekä pääse edes tuoresiirtoon. Odotan jännityksellä ja pelolla maanantaita, jolloin saamme seuraavan tiedon siitä montako alkiota on vielä pelissä mukana. Viikonloppu tuntuu valtavan pitkältä.