Ensimmäinen reissu ilman vaavia, apua. Tavallaan kiva olla poissa kotoa ilman sitä ainaista vauva-arkea, mutta tavallaan tuntuu kyllä oudolta. Ikävää hellittää eilisen päivän läpi kelaaminen, kun minulla oli oikeasti vähän pitkäveteistä. Kuljin konttaavan vaavin perässä ja kiskoin koiran karvoja sen suusta koko ajan. Vaikka kuinka imuroit, niitä tuntuu vaan löytävän ja vaavilla on kyllä mieletön taito ne poimia. Aamulla oli silti hieman haikea olo ja hävettää tunnustaa, mutta ehkä meinasi itku vähän päästä. Vaavilla ei kuitenkaan mitään hätää tunnu olevan, saa kuitenkin olla yötä kotonaan, jossa äitini majailee, myöskin koiravahtina. Koko kolmikko olikin villinnyt illan ihan kunnolla. 

Lähdimme aamulla ajelemaan ystäväpariskunnan kanssa kohti Helsinkiä ja vuoden parasta nörtteilytapahtumaa, Ropeconia. Matka meni mukavasti ja nopeasti, vaikka koko päivän on sattunut kaikkea pientä. Kuten ystäväni asiaa kuvaili ”ei elämys, mutta ainakin kokemus”. Sitä on saatu hokea ihan urakalla, onneksi ainakin vielä hymyilyttää. 

Tällä kertaa tapahtuma on siirretty Dipolista Messukeskukseen, mikä on harmillista. Dipolissa on ollut se ihan oma tunnelmansa. Minulla ja miehelläni oli joku ihmeellinen mielenhäiriö, että ei oteta Messukeskuksen Holiday Inn hotellia, kun se oli joitakin kymppejä kalliimpi, kuin muut. Otettiin sen sijaan melko läheltä toinen, aavistuksen edullisempi ja matkaa vähän päälle kilometri. Noh, lähdettiin hotellille tarpomaan kantamuksien kanssa helteessä ja jo tässä vaiheessa alkoi hieman kiukuttaa, tietöiden takia sai poukkoilla vaikka missä perille päästäkseen. Mietinpähän vain, että kiva lähteä sitä väliä illalla suhaamaan, kun idea oli että nyt kun vaavi kerran jää kotiin, voi vaikka olla vähän myöhempään jos kerran huvittaa. Saavuttuamme hotellin pihaan, jopa mieheni totesi että huh huh, kylläpä näyttääkin melko… rähjäiselle niin sanotusti. Tässä vaiheissa kysyin, että soitanko tähän toiseen hotelliin. Soitin, tilaa oli ja hintakin pudonnut edellisestä, varasin huoneen välittömästi. Parilla klikkauksella peruin edellisen varauksen ja lähdimme taivaltamaan kantamusten kanssa takaisin. Matkalla sovimme, että emme enää ikinä säästä missään, ei ole meidän tyylistä!  

Hotellihässäkän jälkeen kipitimme pikaisesti keskustaan kiertämään parit kaupat ja syömään, tarttuihan sieltä jotain matkaan, mutta nyt ei ollut oikein shoppailufiilistä. Täytyy siis jättää myöhemmäksi, onneksi tänne suunnalle palaillaan syksymmällä. Illan vietimme Messukeskuksessa kavereita moikkaillen, luennoilla ja ihmetellen. Kiitellen tätä päivän ainoaa järkevää päätöstä, kun pääsemme con-alueelta suoraan hissillä hotellin puolelle ja huoneeseen.

Pian kummallinen vaaviton yö, mutta sitä ennen jalat seinälle kera kylmägeelin, että jaksaa taas huomenna! Shoppasin ehkä vaavillekin jotain pientä, kuten kuvassa olevan t-paidan jota pakotan sen pitämään ja sitten otan kuvia ja ai kun on söpöä.