Tein säästösuunnitelman syksylle

IMG_0978.jpg

Helou mimmi! Päätin pyhittää tämän perjantai-illan tulevan syksyn säästösuunnitelman laatimiselle. Jos elät yhtä vaarallisesti kuin mä, liity ihmeessä joukkoon!

Vuoden matkustelun jälkeen koen todellakin tarpeen laittaa talouteni taas järjestykseen ja keskittyä pitkäjänteisiin säästökohteisiin. Maailmanmatkailu ja säästäminen kun ei välttämättä kulje ihan käsi kädessä.

Alkuun luetellaan kaikki tarvittavat disclaimerit: tämä säästösuunnitelma on henkilökohtainen suunnitelma, jonka olen laatinut itselleni oman elämäntilanteeni mukaan. Tämä ei siis ole mikään universaali esimerkki säästösuunnitelman laatimisesta, ja ymmärrän, että kaikkien taloudelliset tilanteet näyttävät erilaisilta.

Check! No niin, sitten asiaan.

Tänä syksynä palaan opintoihini kahden vuoden tauon jälkeen, ja aloitan ensi viikolla Aallon kauppiksella kaksi vuotta kestävän markkinoinnin maisteriohjelman. (Josta BTW olen super innoissani. Mitä luksusta, että saa täyspäiväisesti keskittyä oman osaamisensa kehittämiseen!) Kun koulu alkaa, tuloni myös kutistuvat jonkun verran.

Täydellisessä maailmassa olisin säästänyt kesän suuremmista palkoista hieman bufferia opiskeluaikoja varten, mutta jouduin sen sijaan täyttämään kuoppaa. Minulta jäi nimittäin pitkän reissun jälkeen lentolippumaksuja ja hotellikuluja roikkumaan luottokortilleni, joita olen maksellut nyt matkan jälkeen. Oh well, elämä ei aina voi mennä suunnitelmien mukaan.

Työskentelen markkinointihommissa tuntipalkalla, harjoitan satunnaisesti omaa yritystoimintaa ja teen jonkin verran freelance-kirjoitustöitä, joten tuloni vaihtelevat kuukaudesta toiseen. Tämä järjestely sopii minulle hyvin, koska pidän siitä, että pystyn itse vaikuttamaan tuloihini.

Tästä johtuen aloitan säästösuunnitelman laatimisen listaamalla ensin menot. Kun olen saanut kaikki välttämättömät menot listattua, voin asettaa itselleni tavoitteen summalle, joka minun on kuukausittain tienattava. Duunit näyttää aina etenevän hieman tehokkaammin, kun on pieni tuli pyllyn alla kuumottamassa. 😉

 

Kuukausittaiset välttämättömät menot:

Oma osuuteni asumiskuluista ja niihin liittyvät laskut: 300€

Opiskelijalounaat: 50€

Muu ruokaraha: 200€

Kuntosali: 40€

Maksulliset sovellukset/suoratoistopalvelut: 40€

Yht. 630€

Asun kahden hengen taloudessa, joten jotkut asumiseen liittyvät kulut pistämme puoliksi. Ja jos rehellisiä ollaan, olen laskenut ruokarahan vähän yläkanttiin, sillä tunnen itseni ja tiedän kaipaavani vähän liikkumavaraa. Välttämättömiin menoihin en laske matkoja, vaatteita, viinittelyjä yms yms. vaan koitan hankkia rahat niihin erikseen.

 

Kuukausisäästäminen:

Asuntolainan takaisinmaksu korkoineen: 200€

Pitkäjänteinen sijoittaminen: 50€

Bufferi: 50€

Yht. 300€

Asuntolainan takaisinmaksua vähennän normaalista opiskelujen takia. Jos homma menee liian tiukaksi, neuvottelen pankin kanssa lyhennysvapaasta. Tämän hetkinen tavoite on kuitenkin pystyä lyhentämään lainaa edes vähän joka kuukausi.

Pitkäjänteisen kuukausisäästämisen toteutan sijoittamalla indeksirahastoon. Sinnekin yritän laittaa rahaa joka kuukausi. Nyt syksyllä laitan suoraveloituksen käyntiin ja yritän olla miettimättä asiaa sen enempää.

Indeksirahastoon säästettävä summa on rahaa, johon en suunnittele koskevani (ehkä koskaan). Mahdollisesti eläkkeellä. Jos alkaisin suunnitella mitä rahoilla tekisin, kiusaus kotiuttaa rahat kasvaisi. Sen sijaan raha saa kasvaa korkoa korolle pörssissä kymmenet ja kymmenet vuodet, se saa sietää kaikki pörssiromahdukset ja nousukaudet. Luotan siihen, että pitkällä aikavälillä sijoitusten arvo nousee korkoa korolle -efektin myötä.

Kun henkilökohtainen talous antaa myöten teen myös suoria osakesijoituksia, ja tarkoituksena on tutustua myös muihin sijoitusmuotoihin (esimerkiksi kiinteistöihin) tulevaisuudessa! Opiskelijabudjetilla homma ei kuitenkaan tunnu ajankohtaiselta. Siksi keskitän toistaiseksi kaikki sijoitukset juurikin pitkäjänteisiin rahastosijoituksiin, jotka toimivat vankkana pohjana tulevaisuutta varten.

Bufferiin säästäminen taas on rahaa, jota mahdollisesti tulen tarvitsemaan, jos vaikka sairastumisen takia en kykene tekemään tarpeeksi töitä jonain kuukautena. Kun bufferia on kertynyt riittävästi hätävaraksi, voin myöhemmin myös sijoittaa siitä osan, jos mielenkiintoisia mahdollisuuksia tulee eteen.

 

Tulot:

Opintoraha: 250,28€

Palkka: ???

Okei, kun menot ovat listattu, näen, kuinka paljon rahaa minun tulisi tienata nettona (verojen jälkeen) joka kuukausi: ainakin 700 euroa. Phew. Tällä hetkellä tavoite vaikuttaa realistiselta. 

Oman talouteni hallinnan kulmakivi on se, että maksan aina kaikki laskut silloin kun rahat tulee tilille. Silloin myös säästän ja sijoitan. Vasta sen jälkeen käyn kaupassa. Tai no, ainakin pyrin aina tähän (I’m only hooman, after all). 

Jäljelle jäävällä rahalla on pärjättävä, ja jos ei, rahaa on tienattava lisää. Ajatukseni on se, että jos ruokarahat loppuvat kesken, alan intuitiivisesti suunnittelemaan ja kehittelemään itselleni uusia tulonlähteitä. 

Koska TBH, jos säästäisin kuun lopussa sen, mikä tilille jää yli, en säästäisi koskaan yhtään mitään. 

No niin, siinä oli minun syksyni säästösuunnitelma! Onko sulla jo säästösuunnitelma tehty?

Ihanaa viikonloppua mimmit! <3

tyo-ja-raha tyo raha opiskelu

Pörssisijoittajaksi päivässä

Pörssisijoittajaksi päivässä.jpg

kuvalähde

Aloittaminen on tärkeämpää kuin ajoittaminen. Niin Nordnetin asiakaspalvelija Sini sanoi jo rahastokurssin ekana päivänä.

Mikäli sinulla on siihen taloudellinen mahdollisuus, paras aika aloittaa sijoittaminen on luultavasti juuri nyt.

Preach it!

Mutta mitä “taloudellinen mahdollisuus” tarkoittaa? Kuinka paljon rahaa sijoittamisen aloittamiseen tarvitsee?

Itselläni oli tästä vielä pari vuotta sitten aivan vääristynyt käsitys.

Kaksi kesää sitten vierailin pankissani, kun pankkirouva tiedusteli tapaamisen lopuksi aikeitani sijoittamisen aloittamiseen. Huokaisin syvään ja ajattelin, että tässä saattaa kestää vielä hetki.

Kun hän sitten esitteli eri sijoitustuotteita minulle, ensimmäinen ajatukseni oli, ettei minulla varmaan näihin ole varaa. Suljin silmäni, ja näin edessä ne keski-ikäiset pukumiehet jotka varmasti sijoittivat tsiljoona euroa kuussa. Mietin, miksi ihmeessä hän puhui näistä asioista minulle.

Ja kun hän esityksen lopuksi kysyi, kuinka paljon voisin kuvitella sijoittavani kuukaudessa, punastuin. Jostain syystä luulin, että tähän kysymykseen oli olemassa oikea ja väärä vastaus.

Hetken kiertelyn ja kaartelun jälkeen sain sanottua, että ehkä 100 euroa kuussa tähän liukenisi. Olinhan kuitenkin aloittanut ensimmäisen täyspäiväisen työni, joten minulla oli käytännössä mahdollisuus laittaa rahaa sivuun. Kuitenkin minua nolotti. Sehän oli varmasti hänen mielestään hirveän vähän.

Kuinka kävi? Pankkirouva hymyili ja sanoi, että sehän passaa. 

Tänään kun mietin tuota tilannetta, ajattelen minkälainen idari olen ollutkaan. 100 euroa kuussa sijoittamiseen muka vähän? Ei se tietenkään ole vähän. Se on enemmän kuin tarpeeksi. Se on 85 euroa enemmän, kuin mitä tuo pankki oli ilmoittanut minimisijoitukseksi kuukaudessa.

Kun Sini Nordnetiltä sanoi, että aloittaminen on tärkeämpää kuin ajoittaminen, hän tarkoitti myös ajoittamista omassa elämässään, ei ainoastaan pörssissä.

Pienin summa, mitä Nordnetillä tällä hetkellä voi kuukausisäästää rahastoon on 15 euroa. Jos se on summa, jonka koet pystyväsi laittamaan kuussa sivuun, asiaa kannattaa harkita. Kun sijoittamisesta tekee tavan ajoissa, kuukausittaista summaa voi elämäntilanteen muuttuessa muuttaa helposti. 

No, minne se 15 euroa (tai enemmän) sitten kannattaa sijoittaa?

Se simppeli, vaniljan makuinen sijoitustuote josta on kaikista helpoin aloittaa (ja joka on vallan mainio ja mahtava vaihtoehto!) on indeksirahasto. 

What what?

Kuten olen aiemmin maininnut, rahastot pitävät sisällään monien eri yhtiöiden osakkeita ja arvopapereita. Rahastot voidaan jakaa aktiivisiin ja passiivisiin rahastoihin.

Aktiivisilla rahastoilla on oma salkunhoitaja, joka valitsee aktiivisesti rahastoon mielestään sopivia osakkeita. Tämä tyyppi on pankin palkkalistoilla, ja luonnollisesti jonkun on hänen palkkansa maksettava. Tämän takia aktiivisista rahastoista on maksetaan hallinnointikuluja, riippumatta siitä miten rahasto menestyy.

Passiivisilla rahastoilla, eli indeksirahastoilla, ei ole salkunhoitajaa, koska ne seuraavat vertailuindeksiä. Vertailuindeksi on ennalta määritetty.

Esimerkki vertailuindeksistä on OMXH25, joka koostuu Suomen 25 vaihdetuimmasta osakkeesta. OMXH25 -indeksiä seuraa mahdollisimman tarkasti Nordnetin Suomen Superrahasto

Indeksirahasto ostaa automaattisesti niiden yhtiöiden osakkeita, joita vertailuindeksissä ostetaan. Se poimii osakkeet myös samalla painolla kuin indeksi, eli eri yhtiöiden osakkeet ovat jakautuneet samalla tavalla kuin vertailuindeksissäkin.

Passiivisuuden takia indeksirahaston olisi syytä olla myös kuluton, sillä kenenkään kuukausipalkkoja ei salkunhoidosta tarvitse pulittaa.

Tämä taas on erittäin tärkeää pitkäjänteisen kuukausisäästämisen kannalta, josta puhuimme edellisessä postauksessa. Hyötyäksesi mahdollisimman paljon korkoa korolle -ilmiöstä, kustannustehokkuuteen kannattaa panostaa.

Indeksisijoittamisen paras puoli on se, että sen voi aloittaa milloin tahansa, ja mukaan pääsee jo pienellä rahalla.

Kiitos indeksirahastojen, kuka tahansa (jep, myös sinä) voi ryhtyä pörssisijoittajaksi päivässä.

PS. Muistathan, että lukijana voit itse vaikuttaa blogin sisältöön, joten mikä tahansa rahaan liittyvä aihe joka mietityttää (oli se kuinka alkeellinen tai korkealentoinen tahansa) kanattaa ilmiantaa kommenttikenttään. Yours truly on sitoutunut selvittämään asiaan vastauksen. 🙂

tyo-ja-raha raha