Wellness Wednesday Osa 1 – Jooga raskausajan liikuntamuotona

img_20180428_155821.jpg

Kuten olen kertonut, käyn parhaillani joogaohjaajan koulutusta, erikoistuen samalla pre-and postnatal joogaan – eli joogaan raskaana oleville sekä synnyttäneille. Itse hurahdin joogaan muutama vuosi sitten, toisen raskauteni jälkimainingeissa kun kärsin alaselän kivuista sekä jumeista ja löysinkin joogasta näihin vaivoihin apuja ja samalla myös ymmärsin lationpohjan lihasten treenaamisen tärkeyden – toisin kun ensimmäisen raskauden jälkeen. Tuolloin pari vuotta sitten harjoitteluni oli kuitenkin melko satunnaista, mutta noin vuosi sitten minua puraisi varsinainen joogakärpänen, jonka vaikutuksesta olen nyt tällä tiellä.

Opintojeni innoittamana aloitan blogissani Wellness Wednesday-postaussarjan, jossa puhun tarkemmin joogasta ja opinnoistani. Tässä ensimmäisessä osassa käsittelen joogaa raskausajan liikuntamuotona ja puhun joogaharjoittelun hyödyistä sekä myös muista asioista, joita kannattaa huomioida raskausajan joogaharjoittelussa. Tulevina keskiviikkoina pureudun synnyttäneen äidin joogaharjoitteluun sekä muihinkin joogaan liittyviin aiheisiin ja jaan muutamia linkkivinkkejä kotiharjoitteluun – myös ei raskaana oleville.

img_20180502_151352.jpg

Omalla kohdallani molemmat raskaudet olivat hyvin erilaiset, mutta synnytykset olivat molemmilla kerroilla onnekseni helppoja ja melko nopeitakin. Liikunta kuului pienissä määrin raskauksiini – liikuin lähinnä kävelylenkkejä tehden ja toisella kerralla taaperon perässä juosten, mutta näin jälkeenpäin olen miettinyt, miten paljon paremmin olisin voinut henkisesti, mikäli olisin löytänyt joogan jo tuolloin. Varsinkin toinen raskaus oli henkisesti hyvin raskasta aikaa, sillä vietin raskauden viimeisen kolmanneksen lähes kokonaan yksin taaperon kanssa mieheni työskennellen jo silloin täällä Lontoossa, käyden kotona vain joka toinen viikonloppu. Joogasta olisin varmasti saanut avaimia rentoutukseen ja stressin lievitykseen – no jälkiviisautta!

Pääpirteittäin minulla on kuitenkin melko lämpimiä muistoja molemmista raskausajoistani (varsinkin ensimmäisestä) ja näin tulevana äitysjooga-ohjaajana pääsen toivottavasti myötäelämään muiden raskausaikoja, tarjoten apua joogasta ja kertomaan joogaharjoittelun hyödyistä.

img_20180502_153047.jpg

Mitä hyötyjä joogasta voi olla raskausaikana?

Jotkut joogan asanat (asennot) ovat oivia apuja synnytykseen valmistautumisessa ja joitain asanoja voidaan jopa mahdollisesti käyttää synnytysasentoina. Pranayamat (hengitysharjoitukset) ja asanat yhdessä, auttavat kehoa ja mieltä rentoutumaan ja näistä harjoituksista voi olla lisäksi apua muihinkin raskausajan vaivoihin, kuten esimerkiksi turvotukseen, närästykseen ja väsymykseen.

Jooga on myös mainio kanava itsetuntemukseen ja hengitysharjoituksista voi olla apua myös synnytyksen kivunlievityksessä. Avautumisvaiheessa koin itse ainakin hengitystekniikan ja suun alueen lihasten rentoutuksen ja matalien äänien päästelyn olevan suurena apuna.

Minkälainen jooga sopii raskaana olevalle?

Joogaa on olemassa lukuisia eri lajeja, mutta kaikki nämä lajit eivät kuitenkaan ole soveltuvia raskausaikana. Esimerkiksi hot-joogana tunnettua Bikram joogaa ei suositella raskaana oleville, sillä noin +38 celsiusasteen lämmössä tapahtuvassa harjoittelussa on omat riskinsä keholle ja näin ollen myös sikiölle. Myöskään fyysisesti hyvin raskasta joogaa ei kannata valita raskausaikana – varsinkaan jos olet aloitteleva joogi.

Hathajooga tunnetaan yleisesti lempeänä joogamuotona, ja näin ollen se soveltuukin oikein toteutettuna hyvin raskaana olevalle. Mikäli osallistut raskausaikana tavalliselle hathajooga-tunnille, kerro ehdottomasti ohjaajalle olevasi raskaana, jotta hän huomioi tämän ohjauksessaan.

Yleisenä ohjeena sanoisin kuitenkin, että raskausaikana kannattaa ehdottomasti valita joogatunti, joka on suunnattu erityisesti raskaana oleville. Näin ollen tiedät, että liikkeet ovat soveltuvia ja turvallisia myös raskausaikana ja saat taatusti oikeaoppista ohjausta harjoitteluusi.

Raskausajan joogatunneilla liikkeet on nimittäin modifioitu soveltuvaksi niin, ettei niistä aiheudu vaaraa sikiölle tai äidille. Esimerkiksi muutamia nainitakseni vatsan alueelle painetta aiheuttavia liikkeitä ei tehdä laisinkaan ja myös voimakkaat kiertoliikkeet puuttuvat näiltä tunneilta. Näillä tunneilla tapaat lisäksi muitakin samassa tilanteessa olevia, joten oiva paikka rakentaa myös uusia ystävyyssuhteita!

Mitä täytyy muistaa raskausajan joogaharjoittelussa?

Kuten kaikessa liikunnassa raskausaikana, myös joogassa on ehdottoman tärkeää kuunnella kehoaan ja sen tuntemuksia. Toki myös ei raskaana ollessa on ehdottoman tärkeää tehdä joogaharjoituksia kehoa kuunnellen! Joogaa ei kuulu milloinkaan tehdä pakottaen kehoa mihinkään hampaat irvessä.

Optimaalista olisi, että harjoitukset tapahtuisivat sille soveltuvassa tilassa (rauhallinen, lämmin, vedoton, ärsykkeetön) – näin voit varmistua harjoitusten turvallisuudesta ja rentouttavasta lopputuloksesta.

Pukeudu rentoon, kiristämättömään asuun – asuun jossa tunnet olosi mukavaksi. Käytä tarvittaessa liikkeiden helpottamiseen apuna palikoita, tuolia tai esimerkiksi peittoa.

Huolehdi myös tasapainoisesta ravinnosta sekä nesteytyksestä.

Etsi hyvä ja raskausajan joogaan erikoistunut joogaohjaaja.

Huomioi, että mikäli raskautesi on riskiraskaus tai muuten mietityttää, varmista terveydenhoitajaltasi tai lääkäriltäsi, että saat harrstaa liikuntaa ilman rajoituksia.

Hyvinvoivaa keskiviikkoa Lontoosta!

x Henna

Perhe Liikunta Mieli Raskaus ja synnytys

Luonto herää – minä en

img_20180425_170052.png

Luonto on vihdoin herännyt talven jälkeen ja valon määräkin lisääntynyt. Aurinko nousee täällä Lontoossa siinä ennen kuutta – ja niin olen minäkin noussut viimeiset viikot. Päivittelin juuri eilen miehelleni, kuinka aamuisin tuntuu siltä, ettei olisi nukkunut laisinkaan.

Unen tullessa olen nähnyt levottomia painajaisia ja nukkunut varsinaista koiranunta. Huonoa yötä on sitten helposti seurannut huono päivä, jolloin kaikki asiat ovat omasta mielestä menneet pieleen ja pienetkin asiat ovat ärsyttäneet.

Huvittavaa kuinka viime viikolla eräs aamu alkoi ihan hyvin (vaikka olin jälleen herännyt kukon pierun aikaan), mutta kuskatessa esikoista nurseryyn fiilis laski kun lehmän häntä. Bussi oli myöhässä ja lopulta en päässyt kyytiin kun eräs nainen ystävällisesti etuili rattaineen ja sitten bussi olikin sopivasti täynnä. Tuli sellainen fiilis kun siinä yhdessä memessä, jossa sanotaan tyyliin:

”Kun mietit hetken, että kaikki on hallinnassa ja sen jälkeen oot silleen, sepäs oli kivat 45 sekuntia.”

Joo busseja tulee aina uusia, mutta siinä tilanteessa kun silmäpussit roikkuvat polvissa ei jaksa aina hymyillä.

Olen todellakin koittanut saada vuorokauteeni lisää tunteja ja olla positiivinen, mutta jossain kohden positiivisuus ei ole enää auttanut kun on vain tehnyt mieli vetää peitto korville ja kiukutella kaikille.

Tiedän hyvin, kuinka kiitollisuudella ja positiivisella ajattelulla voi saada hyvää aikaan, ja kuinka niillä voit saavuttaa tasapainoisen olon, mutta ei sekään aina jaksa kantaa. Välillä en vain yksinkertaisesti ole jaksanut enää olla posiitivinen ja olen antanut itseni velloa melankoliassa, vaikka tiedän hyvin, että asiat voisivat olla paljon huonomminkin.

Hetken siinä surkuteltuani ja muutaman itkun jälkeen olo on ollut taas vähän parempi. Hassua, kuinka puhdistava olo siitäkin tulee. Kaikki tunteet pitäisikin sallia, eikä väkisin vääntää tekohymyä kun ei naurata.

img_20180427_231018.jpg

Tämä kevät on ollut muutenkin aikamoista aikataulujen säätöä sekä rämpimistä ja on muutenkin poikennut entisestä – onhan tämä ensimmäinen kevät ulkomailla asuessamme.

Tätä olotilaani miettiessä ja googletellessa (jep, näpyttele oireet ja odota vaan kun ilmestyy joku aivan kamala skenaario) sain eteeni termin kevätväsymys. Oirelistaa lukiessani pystyin samaistumaan kohtiin :

  • väsymys – check
  • vetämätön olo – jep
  • alakuloinen mieli – bingo

Tämä kaikki siis voisi hyvinkin johtua aivan luonnollisesta syystä, enkä suinkaan ole muuttunut itkuun purskahtelevaksi unikeoksi, joka mielestään epäonnistuu kaikessa.

Kevätväsymyksestä kärsii tutkimuksien mukaan yllättävän moni ja se saattaa olla jopa kaamosväsymystä yleisempää.

img_20180418_114244.jpg

Olen kieltämättä syksyllä yleensä täynnä energiaa ja rakastan syksyä muutenkin ja koen sen aina jotenkin uuden alkuna, vaikka syksyllä luonto asettuukin talviunille – hullunkurista, mutta totta.

Kevätväsymystä ei kuitenkaan pidä sekoittaa kevätmasennukseen, joka on pikkusisartaan vakavampi tila.

Masentuneeksi en siis itseäni koe, sillä jaksan silti alakulosta ja väsymyksestä huolimatta pitää itsestäni (sekä lapsistani) huolta. Pystyn myös suorittamaan askareita, vaikka ne tuntuvatkin vaativan entistä enemmän ponnistelua.

Lähitulevaisuudessa on odotettavissa kivoja asioita, kuten pitkään odotettu miniloma Espanjaan ja Suomenkin pääsemme kesäkuussa ja pian pääsen muutamaksi kokonaiseksi viikonlopuksi joogan pariin, joten valoa tunnelin päässä näkyy.

Olenkin siis päätellyt olevani kevätväsymyksen uhri.

Onneksi tämän voi koittaa selättää kotikonstein lisäämällä vitamiineja sekä pitämällä unenlaadusta parempaa huolta. Liikuntaa harrastan jo, mutta kai sitäkin voisi vielä entisestään lisätä.

Onko muita kevätväsymyksen uhreja vai oletko ennemminkin kaamosväsymyksestä kärsivä?

Parempaa ja energisempää viikonloppua toivotellen,

x Henna

Suhteet Oma elämä Mieli Terveys