Esikoisellamme on ollut pienestä saakka atooppinen iho. Varsinkin talviaikaan iho on ollut erittäin huonossa kunnossa ja kävimme Suomessa asuessamme useasti lääkärin luona hakemassa helpotusta vaivaan. Epäilimme jossain vaiheessa jopa ruoka-aineallergiaa, mutta tästä ei kuitenkaan ollut kyse. Tyttörukka raapi itsensä yöllä ruvelle kyynärtaipeista sekä niskasta. Vasta vahvemmilla lääkerasvoilla iho saatiin pysymään kurissa, mutta monesti kuurin jälkeen vaiva palasi. Kesät olivat asteen helpompia, mutta vaiva ei tuolloinkaan poistunut kokonaan. Toisen lapsen synnyttyä jännitimme, kärsiikö myös hän samasta ongelmasta, mutta toistaiseksi hänen kohdallaan oireilu on ollut paljon lievempää – onneksi.

Anoppini kertoi, että aikanaan heidän asuessaan Lontoossa (mieheni lapsuudessa), hänen ihonsa voi huomattavan paljon paremmin täällä paikallisen ilmaston johdosta. Tästä kuullessani odotinkin jännittyneenä, mitä meidän pikku iho-ongelmaisellemme tapahtuu Englannissa. Atooppinen iho nimittäin ei pidä kylmästä ja kuivasta ilmasta laisinkaan, siksi usein talviaikaan oireilu on pahempaa. Toisaalta kuumassakaan ei välttämättä ole hyvä olla, sillä hikoilu voi ärsyttää ihoa yhtä lailla.

Englannissa, täällä Lontoossa on kuitenkin melko kostea ilma ja kovin kylmä ei ole talvellakaan. Olikin positiivinen yllätys kun huomasin, että tyttären iho on ollut täällä paljon paremmassa kunnossa kun Suomessa. Toki pieni alamäki tuli kun ilmat kylmenivät syksyn lopulla, mutta tämä pysyi kurissa pelkällä perusvoiteella. Lomailimme Suomessa tammikuun alussa ja vanha tuttu ihottuma rävähtikin heti ensimmäisinä lomapäivinä. Käsitaipeet olivat aivan järkyttävässä kunnossa ja tyttömme heräsi useita kertoja yössä raapimaan. Ei auttanut kuin ottaa vahvemmat voiteet kehiin loman ajaksi. Ei kuitenkaan mennyt kun pari päivää palattuamme kotiin, kunnes iho oli jälleen paremmassa kunnossa.

Ajatus jatkuvasta vahvojen kortisonipohjaisten voiteiden käytöstä hieman kauhistuttaa, joten olen todella tyytyväinen nykytilanteeseen. Kerroin TÄÄLLÄ, kuinka sain kerran paikallisjunassa ihonhoitovinkkejä eräältä vanhalta naiselta. Hän kertoi käyttävänsä kuivaan ihoon rosmariinivettä. Hän kuulemma liottaa rosmariinia yön yli keitetyssä vedessä ja sivelee aamuisin tätä luonnonmukaista lääkettä kuivalle iholleen. Vielä en ole tätä vinkkiä kokeillut, mutta eiköhän sillekin voisi antaa joskus mahdollisuuden. Tosin nyt olemme pärjänneet perusvoitein tai joskus jopa ilman. Lisäksi ruokavaliolla on varmasti myös suuri vaikutus ihon kuntoon ja vettäkin pitäisi muistaa juoda runsaasti.

Itse olen siinä mielessä onnekkaassa asemassa, että en ole koskaan sen suuremmin kärsinyt iho-ongelmista. Muutettuamme tänne olen kuitenkin huomannut kasvojen ihon rasvoittuvan ehkä hieman enemmän, joten olen kiinnittänyt entistä enemmän huomiota ihon puhdistukseen. Lontoossa on myös kovin paljon ilmansaasteita, jotka varmasti nekin vaikuttavat ihon epäpuhtauteen. Myönnettäköön, että olen ennen vain pessyt kasvot aamuin illoin ilman mitään erikoistuotteita. Nyt kuitenkin olen kokenut tarvitsevani myös hyvin puhistavia, sekä kosteuttavia tuotteita ihonhoidossa – vai onko syynä sittenkin tämä kolmekymppisen iho ;).

Kasvojen ihon lisäksi hiukseni ovat hieman muuttuneet täällä asuessamme. Lontoon vesijohtovesi on nimittäin melko kovaa vettä ja aika kalkkipitoistakin. Tästä johtuen hiukseni ovat karheutuneet jonkin verran ja hiuspohjakin tuntuu reagoivan eri tavalla kuin Suomessa. Tälle seikalle en ole keksinyt ratkaisua hiustuotteista – ainakaan vielä. Ehkä tässä tapauksessa tulee vain tyytyä kohtalooni ja katsoa mitä hiuksille tapahtuu pidemmän ajan kuluttua – vai tapahtuuko mitään. Suomessa tosin kärsin aina talven tullen todella sähköisestä tukasta, tämä vaiva on pysynyt Englannissa poissa.

Olisikin kiva kuulla, onko muilla ulkomailla asuneilla iho-ongelmat pahentuneet vai helpottuneet ulkomailla ollessa? Ja onko hiuksille tapahtunut muutosta pidemmän ajan kuluttua?

Mukavaa viikonloppua kaikille!

-Henna