Tungos sohvallani

Liityin muutama viikko sitten CouchSurfingiin. Se on sivusto, jonka kautta voi etsiä yöpaikkaa eri maista ja tarjota matkailijoille omaa sohvaansa. Pedin lisäksi tarjolla on myös kahvittelua ja matkustusseuraa.

Huippua. Jäinkin odottelemaan innokkaasti berliiniläispoikia, jotka rekisteröitymiseni jälkeen vyöryisivät Helsinkiin ja juuri minun sohvalleni coolistelemaan.

Eipä ole näkynyt. Sen sijaan olen saanut majoituspyynnön venäläisrouvilta, belgialaiselta sairaanhoitajalta sekä viestejä parilta keskivartalotukevalta ukolta, jotka kaipaisivat kahviseuraa. Ääni sisälläni huutaa, että ei, en mitä teitä olisi halunnut!

Kyse ei ole niinkään ennakkoluuloista. Tuoreimmalla reissulla mielenkiintoisimpia olivat ihmiset, joiden arki erosi täysin omastani. Ranskalainen pyöräilijä, Madagaskarilla asuva pariskunta, terroristipoliisi ja Koreasta paennut mies laajensivat ajatusmaailmaa hyvin reippaalla otteella.

Myös nyt saamillani sohvapyynnöillä voisi olla enemmän annettavaa kuin oman ikäisilläni elostelijoilla, mutta silti epäröin. En vain tahdo kotiini kahta kaakattavaa lastenlääkäriä enkä ”show city around” karvaisille miehille, vaikka he kaikki vaikuttavat tietojensa perusteella luotettavilta ja fiksuilta ihmisiltä.

Mitä siis tehdä? Klikkailla reteästi acceptia kaikille ja ottaa riski, että kaikki on juuri niin kamalaa kuin kuvittelenkin, vai odotella kärsivällisesti yhteydenottoja, jotka voi hyväksyä mieli iloisena? Antakaa mielipiteenne kuulua.

Kuva: Naurunappula