Karsin asioita ympäriltäni masentuneena
Aina masentuneena minulla iskee hirveä tarve karsia asioita ympäriltäni. Olipa se sitten fyysistä tavaraa tai digitaalisia asioita, minun on vain pakko päästä kaikesta ylimääräisestä eroon. Maniassa kehitän itselleni lisää projekteja, joita sitten karsin masentuneena, kun minulla ei ole voimaa, energiaa tai edes mielenkiintoa laittaa näihin lukuisiin eri projekteihin. Ja miten voisikaan olla, kun elämä tuntuu tyhjältä?
Monta vuotta minulla on ollut tasaista mielialojen suhteen. Nyt stressin ja unettomuuden myötä vaikuttaa siltä, että tämä hyvä putki on tullut toistaiseksi päätökseen. Tunnen itseni jälleen masentuneeksi.
Karsin, jotta voisin tuntea oloni jälleen kevyeksi
Karsiminen on minulle eräänlainen pakokeino pahasta olostani, se saa olon tuntumaan kevyeltä. Ehkä juuri siksi karsiminen ajoittuu juuri näihin masennusjaksoihin – tarvitsen saada mielestäni kevyemmän. Tarve tuntuu niin pakottavalta. Turha tavara ja asiat ympärilläni saavat ympäristön tuntumaan raskaalta. Sanoisin siis, että aika harmiton tapa hoitaa omaa mieltään ja siitä hyötyy monin eri tavoin.
Tämä on yksi sellainen projekti, jonka eräänä hyvänä päivänä keksin. Innostuin ja ryhdyin tuumasta toimeen. Sitten mieliala vaihtoi suuntaansa ja kaikki jäi. Yhtäkkiä minulla ei enää ollut ideoita tai jaksamista jatkaa eteenpäin. En nyt kuitenkaan ole karsimassa juuri tätä projektia, sillä nautin myös siitä, mitä tästä saan. Karsitaan ensin uusimmasta päästä. Ehkä kiinnitän huomioni nyt tavaroihin, jotta viimeinkin saisin tuon huoneeni nurkassa olevan pahvilaatikon täyteen ja vietyä kirpputorille, pois silmistäni.
Tämän vuoden yksi tavoitteistani oli lukea mahdollisimman monta kirjaa kirjahyllystäni, jotta voisin antaa ne eteenpäin. Olen lukenut tasan yhden. Joka sekin kuuluu kahden kirjan sarjaan ja ovat samassa laatikossa. En siis voi vielä luopua tuosta kirjasta. Ehkä vain luovutan ja luovun kirjoista lukematta niitä kertaalleen. Jos en lue niitä nyt, milloin muka lukisin?
Kun asiat eivät ole hyvin, muista olla itsellesi lempeä
Ennen kaikkea pyrin olemaan näinä ajanjaksoina itselleni lempeä. En aseta itselleni turhia paineita ja tavoitteita, vaan menen voimavarojani kuunnellen. Vähän kerrallaan, lempeästi. Tämä auttaa minua säästämään vähäisiä voimavarojani, jotta pystyisin keskittymään töihin mahdollisimman hyvin. Vapaa-ajalla on lupa levähtää ja ottaa iisimmin.
Jos sinullakin on ajanjaksoja, jolloin mieli tuntuu olevan maassa, pyri kuuntelemaan itseäsi. Pyri ymmärtämään tunteitasi ja olotilaasi, äläkä odota itseltäsi liikoja. Pysähdy, jos et ole tätä aiemmin tehnyt, ja vain ole. Tiedän, että voi olla vaikeaa saada mitään tehdyksi, eikä kannata ajatella, että tarvitsisikaan. Nyt on lupa ottaa rennommin.