Mitä jos kukaan ei tulekaan

Toivon, että kirjoittaminen auttaisi edes vähän siihen – yksinäisyyteen. Sillä minä olen,yksinäinen. Viime aikoina se on vain korostunut. Huomenna en luultavasti puhu kenenkään kanssa  sanaakaan. Edes kaupat eivät ole auki, niin, että voisi sanoa kassalle ”Hei” ja ”Kiitos”.

En ole uskaltanut pitää tupaantuliaisia uudessa kodissani, koska mitä sitten, jos kukaan ei tulekaan. On helpompi kestää sitä, että on yksin, kuin sitä, että odottaa, ettei olisi yksin ja sitten onkin.  Kukaan ei toki tule minua kotoa mihinkään hakemaan, mutta en enää jaksa yrittää, joten jään kotiin.