Vietän uudenvuodenaattoa sohvan pohjalla räkätaudin kourissa, joten kaikki juhlallisuudet jäävät tällä kertaa väliin. Vaihtuuhan se vuosi näinkin. Onneksi on syötävää, juotavaa ja kumppani pitämässä seuraa. 

Mitä kaikkea kulunut vuosi on pitänyt sisällään? Näin maaliviivoilla summaisin taakse jäävän vuoteni teemaksi kestävämmän arjen rakentamisen. Olen pyrkinyt tekemään elämäni eri osa-alueilla ratkaisuja, jotka olisivat kestäviä niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin. Siinä sivussa on tullut havaittua, että kestävät valinnat sattuvat usein olemaan myös omaa hyvinvointia edistäviä. Arkeni on rakentunut hitaammaksi ja olen oppinut löytämään merkityksellisyyttä pienistä asioista. Vuoteni valonsäteitä ovat olleet erilaiset kulttuurikokemukset, viljelypalstaharrastus sekä ystävien ja läheisten kanssa vietetyt hetket. Olen myös lukenut useita hienoja kirjoja!

Vuoteen on mahtunut myös vaikeita hetkiä ja surua. Toivoisin, että voisin sanoa tähän väliin jonkin dalai-lama-henkisen viisauden, mutta valitettavasti sellaista ei nyt irtoa. Paska on paskaa ja sen kanssa täytyy jotenkin opetella elämään. Tällä hetkellä, rakettien räiskyessä ikkunan takana, olo on kuitenkin seesteinen. Toivottavasti tulevalla olisi tarjota jotain aivan erityistä!

Minulla ei ole kovin konkreettista visiota siitä, mitä tämä erityinen voisi oikein olla. Minulla on kyllä esimerkiksi ammatillisia haaveita, joita toivoisin voivani jollain tapaa edistää. Nyt ei ole kuitenkaan oikea hetki tiukkojen aikaraamien asettamiselle. 

Muutaman sanan verran myös oman kuplani ulkopuolelta; voitaneen sanoa faktana, että vuosi 2022 oli globaalisti poikkeuksellisen synkkä ja ahdistava. On ollut sotaa ja sen uhkaa, ilmastokriisiä, koronaa, taloustaantumaa, you name it. Usko tulevaan on ollut hetkittäin todella koetuksella. Olkoon tuleva vuosi tässä suhteessa edeltäjäänsä valoisampi!

Sen suurempia lupaamatta toivotan tervetulleeksi vuoden 2023. Onnellista uuttavuotta ihan jokaiselle!