Olo on kuin muotibloggaajalla

Olin viime viikonloppuna pikavisiitillä Helsingissä vauvan kanssa. Aurinkoisena lauantaina suuntasimme siskoni kanssa brunssilla Deli Cafe Mayaan Punavuoreen. Istuimme kivijalkakahvilan edustalla pari tuntia ja näimme luonnottoman paljon leikkokukkien kanssa käveleviä ihmisiä. Mistä ihmiset löytävät niin täydellisiin käärepapereihin käärittyjä kimppuja? Puskat olivat toinen toistaan kookkaampia ja kun koko ei enää voinut kasvaa (1,5 metristen liljojen jälkeen) alkoi kimppujen määrä lisääntyä. Luulin et näin paljon leikkokukkia (myös miesten kantamana) näkee vaan Pariisissa, mut näköjään riittää et istahtaa Punavuorenkadulle (tai punajuurenkuten ehkä saatoin keskustelun lomassa lipsauttaa).

Vatsat pinkeinä brunssilta palatessamme tunsin oloni kerrankin ihmeen hyvin ympäristööni sopivaksi, rohkaistuin ja supatin siskolleni: ”Hei, voisitsä ottaa musta asukuvan tässä, ku mä vähän niinku kirjoitan myös yhdessä muotiblogissa…” Hoksasin juuri silloin, että enpä ole vielä #Momfiesta lähipiirilleni pahemmin huudellut. Muotibloggaajakaapista tuleminen näillä leveysasteilla ei ehkä olekaan niin helppoa kuin luulin…?

image.jpg

Vähän hämmentyneenä, mutta mielissään siskotyttö räpsi kuvat. Ja hyvät kuvat ottikin, yllättävän freesiltä näytän, kun ottaa huomioon edellisen yön nukuttujen tuntien vähäisen määrän.

image.jpg

Ja myönnettävä se on, kyllähän tuommoinen aurinkoinen sykkivä kaupunkimiljöö on huomattavasti hohdokkaampi asukuvan tausta kuin sateinen umpisavolainen bussipysäkki tai vaippasäkkien ja vaunujen ruuhkauttama rivarin eteinen. Silmäpussitkaan ei erotu niin pahasti, kun hymyilyttää ja aurinko osuu sopivasti silmään.

Takki: Massimo Dutti

Housut: H&M Mama (kyllä, edelleen)

Kengät: Skopunkten

Hoitolaukku: Oilily

Muu vaunuista pilkottava kama: kuvausrekvisiittaa

Hymy: aito (koko tilanne vähän nauratti, tässä sitä vaan keikistellään ku jokin ihan oikee #ootd bloggari!)

ps.

Ei kannata tottua yhtä hehkeisiin otoksiin, arki kahdenlapsen kanssa kolmestaan kotona odottaa ohan nurkan takana, ja maisematkin vaihtui viikonlopun jälkeen Mikonkadusta puijontornin kupeiden synkkiin metsiin.

Muoti Höpsöä Päivän tyyli Trendit

Ylijäämäparka

Vaikka nämä kesäkelit syyskuussa ovatkin aivan mahtavat, toivoisin silti kovasti että vähän jo viilenisi. Tein nimittäin vähän uusia hankintoja takkikaappiin (ja samalla pääsin eroon kahdesta vanhasta takista). Syystä tai toisesta parkatakit viehättävät minua kovasti. Ne eivät mitenkään yllä imartele käyttäjäänsä, mutta kun ne ovat mukavia ja isoine taskuineen hyvinkin käytännöllisinä. Ostin useampi vuosi sitten muistaakseni Henkkikseltä sekä talvitakin että syys/kevätrönttätakin, sellaiset oikein mukavat ja iso taskuiset ja maastonvihreät. Ongelma lähinnä oli että kun parkatakki tuppaa ulottumaan tuohon vähintään puolireiteen, molemmista takista ensimmäisenä hajosi vetoketju. Tai tarkemmin sanottuna se kangas, joka sen varsinaisen vetoketjun vieressä on. Minä en ainakaan osaa korjata, ja koko vetoketjun vaihtaminen on melkoisen tympeää puuhaa ihmiselle, joka ei ompelukonetta omista. Heitin tylysti nuo kaksi takkia mäkeen ja ostin uudet Varustelekasta. Esittelen sitä toista sitten pakkasilla ihan riittämiin, joten ei puhuta siitä sen enempää tässä postauksesta. Mutta se mun syystakki, niin puhutaan siitä.

Takki on tehty saksalaisille kenttäjoukoille, joka meinaa sitä että siinä on aikasen tukeva vetoketju, jämäkät napit eikä mitään ylimääräistä. Mutta riittävästi tarpeellisia isoja taskuja. Lisäksi se vetoketju loppuu vyötärön korkeudelle, joten se ei taatusti hajoa istumisestai tai kyykistelystä. Hintaa takille tuli parikymmentä euroa, joten oli lähinnä pikkuvika että takin maastokuviointi ei ehkä ihan omaa silmää miellyttänyt. Mutta ei se niin väliä, aina on olemassa pesukoneet ja Dylonin värjäysaineet. Varustelekasta voi kätevästi tilata sen värinkin, ei tarvi erikseen lähteä kaupasta metsästämään. Ja nyt mulla on loistava takki:

takki.jpg

Heitin takin pesukoneeseen farkunsinisen värin kanssa, ja tykkään lopputuloksesta kovasti. Koska takki ei ole täysin puuvillaa, tuo maastokuvio ei kokonaan tuolta värjäytynyt. Mutta tämän sinisen maastokuvion kanssa osaan elää. 

IMG_4209.jpg

Takki – Varusteleka, paita – Vila, ”housut” (farkkuleggarit ne on) – Lindex pullerot, kengät – Vagabond

Ensi kerralla ehkä otamme kuvaan suhteessa enemmän mallia kuin tiesoraa. Ehkä.

Muoti Ostokset Päivän tyyli