Nakertaako?

Mie oon huono käsittelemään ihmisten vihaa.

Mietin parhaillaan, lähtisinkö toiseen kertaan töihin erääseen yritykseen. Työympäristö on mitä ihanin, samoin työkaverit ja ylin johto, mutta ongelma on lähimmässä esimiehessäni. Hän on vihainen. Ei varsinaisesti minulle, mutta vihainen yleisesti.

Miua se pelottaa. En pysty olemaan yhteistyössä sellaisen ihmisen kanssa, joka jatkuvasti käytöksellään osoittaa negatiivisuutta ja kohdistaa sen kaikkeen ympärillään olevaan.

Kun oivalsin tämän, tajusin, että epävarmuuden tunteeni elämässä ylipäätään ovat johtuneet siitä, että joku on ollut vihainen. Halveksunut, tölvinut ja tiuskinut. Se tunteen havaitseminen toisessa saa miut tuntemaan itteni naiiviksi, osaamattomaksi, ei-mitään-sanovaksi, tai jos ei muuta, niin ylikiltiksi mussukaksi, joka ei edes tajua olla kriittinen maailmaa kohtaan.

Ja a vot, missähän mahtavat olla ne juuret, joista tällainen tilanteenluku on minussa saaneet alkunsa.

Kyllä taas on sitä luokkaa keittiöpsykologiaa, että mutkat suoriks.

Kommentit (1)
  1. Kiitos kommentista. 🙂 Helpottavaa kuulla, että muillakin on (ollu) samanlaisia tunteita. Ja eipä se yllätyksenä tullukaan – en oleta olevani ainutlaatuinen monessakaan asiassa. Elämänmakuista alkanutta vuotta myös siulle!

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *