Töissä on hösseliä. Ei tullut yllätyksenä muu kuin se, miten voimakkaasti reagoin stressiin. Vatsa on sekaisin ja herään aamulla puoli kuuden aikaan ja ensimmäisenä mieleen tulvahtaa tekemättömät työt. Tuskanhikeä.

Hyödynsin sitten aikaisemman aamuni lähtemälle lenkille jo ennen kuutta. Mieskin kehaisi lähtiessä, että miten hienosti olen jaksanut lenkillä käydä. Ja taas jaksoin juosta sen tunnin kuten sunnuntainakin, vaikka ihan yhtä helpolta ja keveältä ei askel tuntunutkaan.  Hikeä-hikeä.