Miltä nyt tuntuu?
Me saimme tiedon lapsestamme kun koko tuttu maailma alkoi hajota ympäriltä. Ensimmäiset viikot menivät järjestelyyn ja organisoimiseen. Lapsen kuvaa ihasteltiin aina kun ehdittiin, mutta suurin osa energiasta meni yhteiskunnallisen kehityksen mukana pysymiseen ja oikeiden ratkaisujen nopeaan arvioimiseen. Hakumatka oli täynnä epävarmuutta ja vauhdikkaita käänteitä. Tärkein kuitenkin tapahtui.
Nyt olo on rauhallinen. Meillä on lapsi. Persoonallinen, taitava, ihana lapsi.
Miltä se sitten tuntui.
Luonnolliselta. Normaalilta. Hauskalta. Helpolta. Mukavalta. Kivalta. Omalta. Ei miltään mitä odotin 😀
Kommentit (4)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.
Kai kirjoitat vielä tarkemmin lapsen hakuprosessista ja fiiliksistäsi nyt? Miten teillä menee?
Katsotaan! Nyt menee elämä vauhdikkaasti, päivät hujahtavat ohi
ja yksikään ei ole samanlainen vaikka tietyt rutiinit toistuvat. Lapsen kanssa kaikki on mennyt alusta asti aivan valtavan hyvin. Siihen mahdollisuuteen kukaan ei uskalla kai meitä odottajia valmistella. Minäkin jatkuvasti odotan että pian varmasti alkaa alamäki 😀 Joka ilta sitten ihmettelen miten paljon kivoja juttuja taas ehti tapahtua.
Upeaa, onnea teille!
Kiitos!