Kesämekkoja ja roikkuvaa ihoa
Viime viikolla päätin käydä kaupassa katselemassa kesämekkoja tai itseasiassa kesämekkoja ja roikkuvaa ihoa. Minulla ei oikein ole hellemekkoja ja kovasti olen kaivannut sellaista kevyttä mekkoa. Nappasin ison kasan erilaisia mekkoja sovituskoppiin. Mies tuli mukaan makutuomariksi ja sai hän sitten myös käydä vaihtelemassa kokoja. Toki valkkasin liian isoja kokoja sovituskoppiin, joten jokaisesta sai vaihtaa pienemmän. Yhdestä mekosta meni koko 40 ja yhdestä L. Jälkimmäisestä olisi saattanut mennä vielä kokoa pienempikin, mutta en sitten enää kokeillut enempää. Ostin nuo kaksi mekkoa, toinen oli hieman juhlavampi ja toisen mallia rakastin.
Siinä sovituskopissa ollessani kiinnitin huomiota ihooni. Nyt on selkeästi näkyvissä, että iho alkaa roikkua. Se on sinällään pikkuisen kurjaa, koska haluaisin laihtua vielä kymmenisen kiloa ja jos iho nyt jo roikkuu noin paljon, niin kuinka paljon se sitten roikkuukaan. Roikkuva iho ei nyt ehkä mitenkään älyttömän häiritsevää vielä ole, mutta näkyy parhaiten, kun esim. nostaa kädet ylös. Omaksi yllätyksekseni iho roikkuu kaikista ikävimmin käsivarsissa, reisissä ja leuan alla. Reidet haittaavat itseäni ehkä vähiten, sillä yleensä aina vaatteet peittävät ne melko hyvin. Käsivarret häiritsevät juurikin hihattomien mekkojen kanssa ja leuanalus häiritsee eniten, sillä se vanhentaa ja näkyy koko ajan. Olen alkanut miettiä suhtautumistani roikkoleikkauksiin, mutta itselläni arvetkaan eivät kauheasti haalistu, joten jos käsivarsia leikkelisi, niin todennäköisesti se näyttäisi ikävämmältä vielä. Leuan alusen iholle haluan tehdä ehdottomasti jossain vaiheessa jotain. Olen lukenut sellaisista langoista, joilla vedetään leuanalus tiukemmalle, se voisi olla mielenkiintoinen ratkaisu.
Viikkomittauksen tulokset
Tänään oli viikkomittauspäivä. Paino oli tänään aamulla tasan 77 kg, joka on 1,1 kg vähemmän kuin viikko sitten. Kokonaisuudessaan paino on nyt tippunut 29,7 kg. Muissa mitoissa muutoksia oli tapahtunut vatsan, vyötärön ja reiden osalta sentin verran ja pohkeen osalta puolen sentin verran. Muut mitat olivat pysyneet samoina. On ollut jotenkin yllättävää, miten hitaasti muutokset esim. vaatteiden koossa näkyvät. Kyseessä täytyy olla jonkinlainen harha, sillä kyllähän kaikki vanhat vaatteeni ovat isoiksi käyneet jo.
On jännittävää miten eri vaatteissa näyttää täysin eriltä. Nimittäin ihan koonkin puolesta. Toisten vaatteiden kanssa näytän todella hoikalta ja toisten kanssa paljon pulskemmalta. Ruumiinrakenteenihan on aika sopusuhtainen, mutta ehkä jopa vähän tasapaksu. Yläkropasta olen kylläkin aika pieni, takapuolta ja reisiä minulla on aina ollut. On mielenkiintoista nähdä, miten kroppa on muuttunut aikuisuuden myötä, että vieläkö kroppa näyttää laihtumisen jälkeen samalta kuin silloin nuorena. Minulla oli nuorena aika paljon komplekseja oman kroppani suhteen. Olisin halunnut olla kapeareitisempi ja lantio oli mielestäni liian leveä. Nyt minua ei itse asiassa ollenkaan haittaa, jos löytyy reittä ja pyllyä, se on naisellisempaa ja kauniimpaa omaan silmääni. Rintavampikaan en haluaisi välttämättä olla, mutta niiden roikkuminen vähän häiritsee. Kaikenkaikkiaan omaan kroppaan pitäisi suhtautua armollisemmin. En oikeasti edes usko, että kukaan huomaa ihan jokaista roikkuvaa kohtaa tai muutakaan. Nämä ovat enemmän sellaisia omia epävarmuuksia kuitenkin.
Kesämekkoja ja roikkuvaa ihoa, siitä oli tämä viikko tehty. Mitenköhän sitä alkaisi hyväksyä itsensä paremmin. Muissa ihmisissä en kiinnitä huomiota tällaisiin asioihin, jotka itsessäni vaivaavat hurjasti. Vielä tässäkin iässä puuttuu sellainen itsensä hyväksyntä.