Lihavuusleikkauksen jälkeen kroppa saattaa muuttua paljonkin melko nopeasti. Mikään taikatemppu se ei tietenkään ole, mutta paino saattaa silti laskea ensimmäisten kuukausien aikana huomattavasti. Haluan luottaa prosessiin ja siihen, että näin käy myös minulle. Ei ole mitään syytä miksi tämä ei onnistuisi. Tämän vuoksi minulla on ollut meneillään projekti nimeltä tavoitevaatteita ja vaatekaapin siivousta. Olen siivonnut vaatehuonetta ja koittanut pistää kiertoon sellaisia vaatteita, joita en todennäköisesti enää tule tarvitsemaan. Projekti on ollut myös mentaalisesti aika terapeuttinen. Olen sovitellut vanhoja vaatteita ja pohtinut, mitkä niistä voisi vielä säästää, kunnes paino tippuu, mitkä vaatteet kestävät painonpudotusta ja mitä vaatteita en enää tule tarvitsemaan.

Haluaisin selvitä tästä projektista vaatteiden osalta mahdollisimman edullisesti. En haluaisi ostaa kauheasti vaatteita kesken prosessin, koska paino tippuu etenkin ensimmäisen vuoden ajan eniten. Jos parin ensimmäisen kuukauden jälkeen uusi jo vaatekaappiaan radikaalisti, joutuu sen tekemään hetken päästä uudelleen. Tämän vuoksi haluan ostaa vaatteet lähinnä kierrätyksen kautta ja käyttää niitä nykyisiä, joita voin.

Osa säästöön, osa pois

Jätin vielä aika paljon vaatteita vaatehuoneeseen. Jätin varmuuden vuoksi pari juhlamekkoakin, vaikka mitään juhlia ei ole nyt tulossakaan. Jos kuitenkin joku juhla tulisi, niin voisin kaivaa kaapista mekon, eikä tarvitse ostaa uutta. Jätin henkariin myös neuletakkeja, jotka menevät aika pitkään vielä laihtumisen jälkeen, koska niiden kuuluukin olla löysiä, ja niitä käytetään auki. Legginsit venyvinä kestävät myös laihtumista, kuten myös t-paidat.

Henkarilla oli myös muutama vaate, jotka eivät nykyisellään mairittele minua kovinkaan paljon. Normaalitilanteessa olisin heittänyt ne pois, mutta nyt sain jättää ne odottamaan. Ainakin yhdet housut, yksi mekko ja yksi paita nuolivat muotoja vähän liikaakin. Sinällään harmittelin mielessäni viimekeväistä vaatekaapin siivousta, sillä silloin tuli heitettyä aika iso kasa pieneksi jääneitä vaatteita roskiin. Nyt niitä olisi voinut ottaa henkarille odottamaan.

Pois heitettävää olikin sitten aika reippaasti, vaikka vaatehuonetta on tullut jo aiemminkin siivottua kovalla kädellä. Päätin nyt säästää sen verran millä pärjään ja laittaa kaikki loput pois. Kierrätykseen menikin sitten kokonaisuudessaan kaksi isoa jätesäkillistä vaatetta, mutta kyllä niitä edelleenkin jäi aika paljon, vähän liikaa. Ihmisen on välillä vaan niin vaikea luopua. Farkuista laitoin pois suurimman osan, jätin vain parit itselleni sopivat ja yhdet liian pienet. T-paidoista ja ohuemmista muista paidoista heitin pois yli puolet. Jätin käytännössä kaksi treenipaitaa ja kahdet treenihousut, loput laitoin pois. Peruspaidoista jätin vain ne, joita tykkään enimmäkseen käyttää. Kesämekkoja en tainnut jättää yhtäkään, sillä ensi kesänä en todennäköisesti niitä pysty enää käyttämään. Talvivaatteet säästin taas kaikki, koska olemme niin lähellä talvea, että ainakin osan talvea niitä pystyy todennäköisesti käyttämään. En myöskään haluaisi ostaa tässä välivaiheessa yhtään ulkotakkia uutena, sillä olisi tylsä maksaa takista iso summa rahaa ja joutua laittamaan se hetken päästä kiertoon.

Alusvaatteet jätin vielä kaikki laatikkoon, sillä alushousuja voi varmasti käyttää jonkin aikaa laihtumisen jälkeenkin. Lisäksi alusvaatteita tarvitsee jatkuvasti, joten pidetään alkkarit käytössä. Ihanaa, että pääsee kohta uusimaan kaikki alusvaatteet. Osa vanhoista alkaakin olla aika nyhjääntyneitä, niitä tulee kuitenkin pestyä jatkuvasti. Näin lihavana ei ole ollut sellaista intoa ostaa uusia, kivoja alusvaatteita, vaan olen lähinnä ostanut tiettyjä, jotka tiedän peittävän kaikki makkarat. Löysin samalla läpikäynnillä myös muutaman yöpaidan, joista yhden otan sairaalakassiin mukaan. Käytän hyvin harvoin yöpaitoja, joten eipä niitä paljon tarvitse.

Tavoitevaatteita eri koossa

Monet lihavuusleikatut, joita seuraan Tiktokissa, ovat kertoneet kuinka tärkeää on ottaa valokuvia edistyksestä. Tähän on yhtenä syynä se, ettei pää välttämättä pysy ison muutoksen mukana ja voi olla vaikeaa nähdä itsessään sitä muutosta. Jotta muutos olisi konkreettisempi, olisi hyvä olla tavoitevaatteita, joita sovittamalla ja kuvaamalla muutoksen näkee todella hyvin. Jos aluksi jokin vaate hädin tuskin mahtuu ja myöhemmin sujahtaa päälle ilman hikipisaraakaan, niin kyllähän se muutos siinä kohtaa aika konkreettiselta tuntuu.

Koska minulla itselläni ei jäljellä juuri ollut näitä tavoitevaatteeksi sopivia, niin päätin katsella joitain vaatteita valmiiksi kirppareilta. Nyt minulla on jokunen vaate odottelemassa muodonmuutosta. Huusin somehuutokaupasta itselleni muutamalla kympillä kassillisen vaatetta. Siellä oli kaikenlaista kokohaarukalla 38-46. Oma kokoni tällä hetkellä on 48-50 tai XXL. Tavoitevaatekassissa on siistimpiä vaatteita esim. töihin laitettavaksi, sillä töihin ei viitsi mitään roikkuvaa laittaa. Kassissa oli kolme mekkoa, yksi kokoa 38 (jos nyt koskaan niin pientä pääsen edes käyttämään) ja kaksi kokoa 44. Näistä jälkimmäisistä toinen ei nouse takapuolen yli ja toinen joustavana menee kyllä päälle, mutta jää runttuun, koska ei laskeudu lantion päälle. Kassissa oli myös useampi paita, jotka olivat joko aivan liian pieniä tai hyvin kireitä. Kaksi jakkua mahtui päälle, mutta eivät todellakaan mene kiinni. Yhdet housut oli myös, ne mahtuvat päälle, mutta ovat aika pinkeät. Tämän paketin lisäksi tilasin jostain halpanettikaupasta pari mekkoa, jotka ovat noin yhden koon liian pieniä.

Nyt alkaa olla hyvä setti prosessia varten kasassa. Noita vaatteita voi sitten vaikka kerran kuukaudessa sovittaa päälle ja katsoa mikä mahtuu milloinkin. Niin kuin totesinkin, se  yksi koon 38 mekko voi olla toiveajattelua. Saattaa olla, ettei minun runkoni ihan niin pieneksi kutistu. Itse olen ajatellut, että koko 40-42 olisi jo sellainen, toimisi minulle.