Mélissa Da Costa: Kaikki taivaan sini

Mélissa Da Costan romaani Kaikki taivaan sini on kertomus sairaudesta, viimeisestä matkasta, menetyksistä, ystävyydestä ja rakkaudesta.

Nuori Émile on saanut nuoruusiän Alzheimerin taudin diagnoosin ja kaksi vuotta elinaikaa. Vanhemmat ja lääkärit painostavat häntä osallistumaan lääketieteelliseen tutkimukseen, joka sitoisi miehen loppuiäkseen klinikalle. Hän itse haluaa viettää lyhyen loppuelämänsä luonnon keskellä kauniissa maisemissa ja myös kuolla siellä. Émile ilmoittaa internetin keskustelupalstalla etsivänsä matkakumppania viimeiselle matkalleen. Hän saakin pian vastauksen, ostaa matkailuauton ja lähtee kertomatta mitään perheelleen ja läheisilleen. Émile noukkii matkaansa hennon ja hiljaisen Joannen, joka ei paljoa kerro itsestään eikä tunnu juurikaan välittävän, mihin he ovat matkalla.

Kaksikko matkustaa pitkin vuoristoa, merenrantoja ja uusia kyliä, näkee kauniita maisemia ja tutustuu uusiin ihmisiin. Émile kamppailee sairautensa kanssa ja muistelee pari vuotta sitten päättynyttä suhdettaan Lauraan. Vanhempiinsa, siskoonsa ja ystäväänsä hän ei pidä yhteyttä, lukuun ottamatta kirjettä, jossa kertoo olevansa kunnossa ja haluavansa matkata rauhassa. Joannen kehotuksesta hän kuitenkin alkaa pitää päiväkirjaa ja kirjoittaa sinne myös kirjeitä läheisilleen, jotka he saavat hänen kuoltuaan. Joanne on rauhallinen ja hiljainen, mutta hänellä tuntuu olevan myös omia surujaan ja synkkyyttä, joita hän ei Émilelle paljasta. Matkan edetessä Émile ja Joanne lähentyvät, kun Émilen kunto alkaa heikentyä, ja myös Joannen sydäntäsärkevä salaisuus paljastuu pala palalta.

Kaikki taivaan sini on yhtä aikaa kaunis ja synkän surullinen tarina. Se on yhdistelmä matkailua, kauniita maisemia, uusia kokemuksia ja uusia tuttavuuksia sekä vakavan sairauden, kuoleman ja menetysten mukanaan tuomia kysymyksiä, surua ja selviytymistä. Pidin tästä kirjasta todella paljon. Aihe koskettaa tällä hetkellä myös henkilökohtaisesti syöpää sairastavan ystävän taistelua, surua, elämäniloa ja toivoa sivusta seuratessa. Toivottavasti kaikki löytäisivät voimaa olla yhtä positiivisia ja rohkeita vastoinkäymisten kohdatessa. Kannattaa elää täysillä ja nauttia elämästä ja läheisistään niin kauan kuin pystyy.

 

Mélissa Da Costa: Kaikki taivaan sini
Tammi 2024
22t 37min
Kääntäjä: Saana Rusi
Lukija: Joonas Kaukoranta

kulttuuri kirjat

Merja Mäki: Itki toisenkin

Merja Mäen Itki toisenkin on koskettava romaani jatkosodan ajan Karjalasta, sodan ja miehityksen vaikutuksesta karjalaisiin, suomalaisten ja karjalaisten suhteista, rakkaudesta, surusta ja kuolemasta. Kirja on itsenäinen jatko-osa Mäen aiemmalle Karjalan evakoista kertovalle romaanille Ennen lintuja (2022).

Jatkosodan aikaan Suomi miehitti Itä-Karjalan. Laatokan läheltä Aunuksen Karjalasta kotoisin oleva Larja on ollut kanta-Suomessa opettajaleirillä, harjoittelemassa opettajan ammattia ja oppimassa suomalaisille tavoille. Vuonna 1942 hän palaa kotiin Suurmäkeen. Tuttu koti ei ole entisellään. Sodan jäljet näkyvät ympäristössä. Larjan vanhemmat on viety kauas pois työleirille, eikä heidän kohtalostaan ole tietoa. Sisko Pola odottaa lasta suomalaiselle sotilaalle. Matja-buabo on vuoteenomana, kuolemaisillaan.

Larjan on määrä lähteä jonkin ajan päästä takaisin kanta-Suomeen jatkamaan opettajaopintojaan, mutta hän ei pysty jättämään buaboaan. Hän pääsee töihin kouluun, jossa hän on ennen sotaa toiminut jo opettajana, mutta nyt hän saa nöyryytyksekseen ainoastaan apulaisen pestin suomalaisopettajien rinnalla. Hän tasapainoilee perinteisten karjalaisten tapojen ja suomalaisten sääntöjen ristitulessa. Hieman vastentahtoisesti mutta kuitenkin jollakin tapaa luonnostaan hän myös jatkaa buabonsa perintöä itkijänä, saattaen vainajia tuonilmaisiin.

Larjan mielessä pyörii myös lapsettomuus ja yhteinen menneisyys sodassa olevan poikaystävän kanssa. Tunteet ovat ristiriitaisia. Matkalla kotiin ja usein sen jälkeen Larja kohtaa suomalaisen postiautoa ajavan lääkintämiehen, joka herättää Larjassa odottamattomia tunteita. Suhde miehittäjän kanssa ei ole kuitenkaan helppoa kummankaan näkökulmasta.

Itki toisenkin on koskettava, surullinen tarina, jossa synkkyyden keskellä pilkahtelee toisinaan myös hieman toivoa. Minulle kirja oli myös opettavainen, sillä karjalaisuus ei ole minulle mitenkään tuttua. Kirjassa vilisi kummallisia sanoja ja tapoja. Oli myös mielenkiintoista ja häpeällistäkin oppia suomalaisten ja karjalaisten suhteista. Suomalaiset olivat heille miehittäjiä, jotka tulivat outoine tapoineen päsmäröimään sekä viettelemään ja sitten hylkäämään naiset.

 

Merja Mäki: Itki toisenkin
Gummerus 2024
13t 2min
Lukija: Vuokko Hovatta

kulttuuri kirjat