Repusta eläminen ei oikein tunnu luonnistuvan. Tavaroitani on nyt kolmessa eri osoitteessa, minä onneksi jopa yhdessä niistä- tosin vain huomisaamuun asti. 

Unohdin hammasharjan toiseen osoitteeseen, samoin kaikki sukkahousut. Olen unohtanut kuinka pakata vaikka pakkaan melkein joka päivä. 

Kolmannessa osoitteessa lojuu yhä aurinkorasva ja kuivashamppoo joita olen kaivannut jo pari viikkoa- aina vain unohtanut ne. Samoin suurin osa vaatevarastostani on siellä.

Nyt vasta ymmärrän, kuinka kiintynyt olen tavaroihini. Tiedän, että kunhan palaan samaan kaupunkiin kahden vakinaisemman osoitteeni luo, joudun myös luopumaan paljosta tavarasta.  

Koetan ajatella tätä tilannetta enemmänkin mahdollisuutena jättäytyä irti kaikesta turhasta. Toivon vain, että osaan luopua ilman tuskailua. 

Viime yönä nukahdin ystävän viereen ihasteltuani tätä elämäni hajanaisuutta. Ystäväni totesi aiemmin, että elämämme menevät samanlaisissa sykleissä- onneksi on siis joku, jonka viereen nukahtaessa voi tuntea olonsa rauhalliseksi, tietäähän tämä tyyppi täysin millaista lähes-kodittoman ja ihmissuhteettoman ihmisen elämä on. 

Parin viikon sisään pakkaan kaiken tavarani ja muutan ne yhteen osoitteeseen- täysin uuteen. Se, milloin itse muutan täysin tavaroideni perään, on ehkä vähän auki vielä. Eikä se haittaa kuulkaa yhtään.

Suunnatkaahan uuteen viikkoon Regina Spectorin kanssa:

Elämän randomeista tilanteista nauttien, Eve.