ei-niin-hyvä päivä
Olette varmasti joskus kuulleet sellaisen idiomin kun ’’hitting the rock bottom’’? Well, I think I just did. Henkisesti. Mulla on tänään erittäin huono päivä, enkä oikein osaa edes sanoa hyvää syytä tähän oloon. Ehkä se on viime päivinä tapahtuneiden, ärsyttävien pikkuasioiden summa, mutta nyt tuntuu pahalta.
Olen jopa vihainen itselleni siitä, että minusta tuntuu tältä. Tämä mököttäminen on ihan kamalaa, mutta en vaan voi sille mitään. Aina ei jaksa. Eikä edes tarvitsekaan. Välillä saa olla väärässä, saa olla vihainen ja saa mököttää. Tiedän, että jos muuttaisin ajattelutapaani, niin päivä kääntyisi hetkessä taas hyväksi, mutta kun ei pysty.
Huonolla tuulella ollessani aloin miettiä aitoutta. Mitä se on ja onko sitä edes oikeasti missään? Onko sitä puhdasta aitoutta parisuhteissa, ystävyyssuhteissa, perheessä? Joskus tuntuu, että ihminen on vaan niin itsekäs olento, että tekee asioita vain hyötyäkseen niistä. Ollaanko parisuhteessa koska rakastetaan, vai koska itse saa siitä paljon hyvää? Esimerkiksi rakkautta, huomiota ja kaikki tarpeensa tyydytettyä? On se vaan niin helppoa.
En tietenkään väitä olevani aina rehellinen, aito ja hyvä. Kukaan ei ole täydellinen, ja osaan minäkin välillä (tai joskus vähän useamminkin) olla aika p*rseestä. Ymmärrän, ettei elämä ole pelkkää ruusuilla tanssimista. Ymmärrän, että eivät kaikki voi olla aitoja, rehellisiä, suorastaan mahtavia tyyppejä eikä maailmasta voi valitettavasti poistaa väkivaltaa ja ilkeyttä.
Jos ei olisi pahaa, ei osaisi arvostaa sitä hyvääkään. Tasapaino, se kultainen keskitie on paras vaihtoehto. Tällä hetkellä vaan tuntuu, että pahaa on paljon enemmän. Se vie paljon enemmän tilaa ja aikaa meidän elämästä. Ainakin mun päivästä… Pyydän anteeksi tätä mun negatiivisuuttani ja pahassa olossa vellomista, mutta haluan olla rehellinen. Itselleni ja teille.
Huomenna on varmasti jo paljon parempi päivä ja elämä on taas ihanaa!
Nyt, kauniita unia.
– A
Hei, sinä , ihana ja kaunis ihminen!!
Itse ruoskin itseäni siitä myös, että vaivun välillä synkkyyteen. Juurikin tänään mietin tätä asiaa, että miksi jotku ihmiset pitävät vain silloin yhteyttä kun heillä on paha olo tai tarvitsevat jotain..?? Tällainen epäaitouis ahdistaa. Ensin puhelimessa kysellään pikaisesti kuulumiset ja sen jälkeen alkaa oma valitus tai kysely -Voisitko?
Onko kaikki nykyään vain hyödykettä? Vai löytyykö epäitsekkyyttä? Itse yritän ja pyrin siihen toki me kaikki ollaan omalla tavalla itsekkäitä mutta.. jos yhteydenpito on aina itsekeskeistä niin.. en tiedä.
Tsemit sulle sinne ja KYLLÄ välillä saa vaipua synkkyyteen.
Halit <3
Kiitos ihana! Kyllä tuo synkkyyteen vaipuminen välillä tekee hyvää, osaa sitten arvostaa hyvää fiilistä enemmän 🙂 ja juuri noita asioita minäkin pohdin usein! Ymmärrän, ettei eletä täydellisessä maailmassa, mutta silti joidenkin itsekkyys ja pelkkä oman edun tavoittelu harmittaa. Mutta onneksi on myös olemassa ihania, epäitsekkäitä ihmisiä! Kiitos heille siitä 🙂 ihanaa viikonloppua sulle! ❤️
Oi että, mulla on tää viikko menny kanssa hiukan alamaissa levottomana. Tahtoisin kuitata jo asiat ja siirtyä eteenpäin, mutta ne vaan velloo alitajunnassa ja sitten yöllä herään paniikkikohtaukseen.
Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu, kun oma tyhmä pää vaan antaa periksi. 😀
Nimenomaan, oma tyhmä pää on joskus pahin vihollinen! 😀 kurja kuulla että viikkosi on mennyt alamaissa, toivottavasti nyt on parempi fiilis 🙂 Itse päätin eilen etten vaan jaksa enää mököttää ja keskityin kivoihin asioihin! Tänään on jo paljon parempi päivä, toivottavasti myös sulla! 🙂
Hyvä juttu! 🙂
Kyllä eilinen oli jo parempi ja tänäänkin jo heti aamusta ihan eri fiiliksillä! 🙂
Joskus tarvitaan sellasia ”vello kurjuudessa”-päiviä. Sitten taas hyvät päivätkin tuntuu paremmilta! 🙂
Olin eilen hurja ja kävin kampaajalla, sekä varaamassa tatuoijalle ajan. 😀