Kamala IVF
Moikka ihanat! Nyt mulla oli VIHDOINKIN energiaa avata läppäri ja näpytellä tänne tekstiä. Muistan kun sanoin, että päivittelen blogiin enemmän juttua näistä lapsettomuushoidoista kuin Instaan, mutta toisin kävi. Instagramiin on vaan niin helppo höpötellä parin minuutin stoori ja julkaista se yhdellä napin painalluksella. Blogitekstiin pitää panostaa enemmän ja siihen mulla ei ole valitettavasti viime aikoina ollut voimia.
Viimeiset kaksi viikkoa ovat olleet, noh… ehdottomasti tämän vuoden rankimmat. Ja ehkä myös viime vuoden. Voi herranjumala, en muistanutkaan kuinka kamala olo näistä IVF-lääkkeistä tulee. (Hassua muuten lukea mun edellistä postausta, silloin oli vielä ihan eri ääni kellossa :D)
Alku oli todella helppo ja luulin, että tämä koko hoito menee helposti ja leppoisasti. Olin väärässä.
IVF-hoidon kaksi viimeistä viikkoa ovat pitäneet sisällä jatkuvaa päänsärkyä, lamaannuttavaa kuvotusta, itku- ja raivokohtauksia, väsymystä, mielialavaihteluja, iho-ongelmia ja outoja mielitekoja. Olikohan siinä kaikki… Mitä lähemmäksi punktiopäivää päästiin, sen pahemmaksi olo muuttui.
Myös iltapiikittelystä muodostui mulle loppusuoralla pieni kidutussessio. En enää jaksanut enkä pystynyt enkä halunnut pistää. Vatsa oli täynnä pieniä mustelmia ja piikin pitäminen n. 20 sekuntia ihossa tuntui inhottavalta. Onneksi Riku (eli mun avomies ja viime aikoina myös sairaanhoitaja, terapeutti, hieroja, kokki ja paljon muuta <3) jaksoi hienosti pistää ja samalla tsempata mua.
En halua pelotella, ei olo ollut ihan koko ajan näin hirveä. Mutta nyt kun voin taas hyvin ja osaan jo verrata sitä pahaa oloa tähän normaaliin olotilaan, ero on kyllä valtava. Onneksi sitä ei kestänyt kuin kaksi viikkoa ja välillä oli hyviäkin hetkiä.
Heti kun piikitys loppui, tunsin oloni hieman paremmaksi. Punktiopäivänä päänsärky oli kadonnut, jäljelle jäi vain pieni kuvotus ja tietysti kamala jännitys. Kaikki meni kuitenkin hienosti (no okei, kyllä mä itkin itse punktiossa, mutta kipu kesti pari minuuttia) ja saatiin monta hyvää munasolua talteen! Jeii. Punktio tehtiin siis perjantaina eli toissapäivänä ja nyt kun kirjoitan tekstiä sunnuntai-iltana olo on oikein mainio. Ei yhtäkään oiretta enää. On tää meidän keho kyllä ihmeellinen ja ihana. <3
Voisin kirjoitella tänne punktiosta vielä tarkemmin jos teitä kiinnostaa. Tai oikeastaan, olisi ihana tietää MISTÄ te haluaisitte kuulla lisää? Saan Instagramin kautta välillä kysymyksiä aiheista, joista en olisi itse edes tajunnut puhua. Jotkut lapsettomuuteen liittyvät asiat on mulle niin itsestäänselviä, ettei tule mieleenkään kirjoittaa niistä. Auttakaa siis naista hädässä ja kertokaa mitä haluatte tietää :)
Ihanaa viikkoa ja muistakaa seurata mua myös täällä: @anifrei
Jos et ole vielä ehtinyt, kurkkaa myös nämä: