mistä kaikki alkoi?
Kaikki alkoi patista. Isosta patista kaulalla, joka myöhemmin osoittautui elämäni pahimmaksi viholliseksi. Lymfooma. Pelottava sana ja vielä pelottavampi tauti. Ehkä viimeisin asia, jonka 18-vuotias abiturientti haluaa kuulla, on syöpädiagnoosi. Silloin, kun luulin että ’’tästä elämä vasta alkaa!’’, kaikki pysähtyi… Mitä jos sitä elämää ei enää hirveän paljon jäljellä olekaan?
Kolme kertaa olen kuullut sen lääkärin suusta. Kolme kertaa se on haastanut minua taisteluun ja kolme kertaa olen sen voittanut. Luovuttaminen ei ole vaihtoehto. Eteenpäin puskeminen, vaikka kuinka kipeää tekisi, on ainoa keino selviytyä.
Kaksi kantasolusiirtoa, kaksi hiustenlähtöä, lukuisia kanyyleja, pahoinvointipillereitä, raivonpuuskia ja itkuja. Mutta myös naurua, ilon kyyneleitä, ihania ystäviä ja kerta toisensa jälkeen hyviä uutisia.
Elämäni rankimmat mutta myös opettavaisimmat kolme vuotta, joiden myötä olen löytänyt elämän ilon, läheisimmät ystäväni ja uuden suhtautumisen elämään kaikkine hyvineen ja huonoineen puolineen. Silmiä avaava kokemus, jota en tule koskaan unohtamaan.
Tervetuloa seuraamaan matkaani kohti terveellistä, iloista ja eheää elämää. Henkiseen tasapainoon matka on vielä pitkä ja näistä elämää järisyttävistä kokemuksista on vaikeaa palautua täysin, mutta edetään askel kerrallaan.
”Life is very interesting… in the end, some of your greatest pains, become your greatest strengths.” – Drew Barrymore
– A
Ani oot ihan huippu! Mahtava blogi, tuun seuraa tätä aivan varmasti 🙂
Voi kiitos muru, ihana kuulla! 🙂