muistathan

Muistatko, kun vanhemmat toivat minut kotiin kätilöopistosta? Olit kuulemma niin iloinen ja ylpeä isosisko ja rutistit minua niin kovaa, että äiti pelkäsi etten saisi happea. 

Muistatko, kun leikimme kotona vaatekauppaa? Ripustimme kaikki äidin vaatteet olohuoneeseen ja myytiin niitä toisillemme ja mummulle.

Muistatko, kun leikimme koulua ja opetit mut ihan oikeesti lukemaan?

Muistatko, kun halusin olla aina mukana kaikessa? Leikkimässä ulkona sun ja sun kavereiden kanssa, vaikka olitte liian vanhoja ja ihan liian ”cooleja” mulle? Saatoin olla ehkä hieman ärsyttäväkin.

Muistatko, kun heräilin välillä öisin koska halusin mennä vessaan, mutta en uskaltanut mennä yksin koska oli pimeää ja minua pelotti? Pyysin sinua aina saattamaan minut. Olit ihan unenpöpperössä ja väsynyt, mutta otit minua aina kädestä kiinni ja odotit kärsivällisesti vessan oven takana.

Muistatko, kun asuit Töölössä ja olin usein käymässä iltaisin luonasi? Tehtiin ruokaa, juotiin vähän viiniä ja puhuttiin kaikesta maan ja taivaan väliltä.

17 copy.jpg

Muistatko, kun sain tietää lymfooman uusiutumisesta ja soitin sinulle heti ensimmäisenä? Nähtiin keskustassa ja sinä halasit minua lujaa. Olit niin päättäväinen ja positiivinen. Sanoit, että ”kyllä me tästä selvitään” ja mä ihailin sun asennetta ja sitä, kuinka vahva ja mahtava sisko olet.

Muistatko, kun sait tietää olevasi raskaana? Ilmoitit siitä minulle ja tulin samantien käymään luonasi. Oltiin molemmat niin super onnellisia eikä voitu uskoa, että sinusta tulee äiti ja minusta täti.

Muistatko, kun laitoit minulle 9. lokakuuta aamuyöllä viestiä että ”naistenklinikka kutsuu, nyt en vitsaile”. Olin ihan paniikissa ja samalla niin iloinen! Jännitti tosi paljon, ihan kun olisin itse menossa synnyttämään.

Muistatko ne ilon kyyneleet? Kaikki ne ihanat hetket, jotka sain jakaa kanssasi. Sekä kaikki vaikeat ja kamalat hetket, joiden aikana olit tukena.

Olet vahva, rohkea ja rehellinen. Niin aito ja empaattinen, ihana ja rakastava. Olet maailman paras sisko ja mahtava äiti.

Vaikka olet isosiskoni, välillä nään sinussa pienen lapsen, jota haluan suojella kaikesta pahasta. Vaikka olet vahva ja tiedän, että pärjäät aina, muista – olen aina sun tukena. Aina täällä, kun tarvitset mua.

17-2 copy.jpg

Kommentit (4)
  1. Selina/kun äiti kelaa
    18.3.2016, 10:41

    Iso sydän! Ihana ja koskettava postaus! <3

    1. Kiitos ihanista sanoista 🙂 <3

  2. Tuli itku. Ihana kirjoitus. <3

    1. Kiitos paljon. <3 🙂

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *