palvottu ulkonäkö

Ulkonäkö. Siitä puhutaan paljon, sitä arvostetaan, ihaillaan, palvotaan. Maailma on täynnä nuoria, jotka sairastavat anoreksiaa ja haaveilevat kauneusleikkauksista. Ripsienpidennykset, hiustenpidennykset, tekokynnet, silikonirinnat ja lista vaan jatkuu. Pää menee pyörälle tässä feikkautta pursuavassa arjessa. Sosiaalinen media pahentaa asiaa typerillä uutisilla, kuten esimerkiksi ”Huima muutos! Naisräppäri otti täytettä rintoihinsa!” ja ”Huh, Kardashianin sisarus järkytti ilman meikkiä”. Vetää välillä ihan sanattomaksi… 

Minusta on pelottavaa, kuinka paljon merkitystä ihmiset antavat ulkonäölle. Ikään kuin ulkonäkö kertoisi maailmalle, oletko hyvä tyyppi vai et. Kelpaatko muille, jos ihosi ei ole virheetön tai hiukset paksut ja pitkät? Tietysti, ulkonäöstä on pidettävä huolta. Tykkään minäkin laittautua ja näyttää hyvältä. Mutta en ikinä menisi plastiikkakirurgille muuttamaan ulkonäköäni VAIN sopiakseni paremmin yhteiskunnan asettamiin kauneusihanteisiin. Oman itsensä vuoksi leikattavaksi meno on täysin eri asia ja jokaisen oma päätös.

Mutta sen pidemmittä puheitta, haluan näyttää teille kuvia. Vanhoja kuvia minusta. Minulla on ollut älyttömän pitkä, vaalea tukka. On ollut myös punertavan vaaleanruskea, musta, tummanruskea… On ollut polkkatukka, siilitukka ja kalju. Olen ollut hieman tukevampi ja joskus taas langanlaiha. Lihaksikkaampi ja hoikempi. Tajusin sen, ettei ulkonäkö vaikuta onnellisuuteen, menestykseen tai ylipäätään mihinkään tarpeeksi tärkeään asiaan meidän elämässä. Kauniit hiukset eivät tee sinusta parempaa ihmistä. Ei myöskään isot rinnat tai tuuheat ripset. Se, mitä sisällä on, ratkaisee. Se, miten kohtelet muita.

anit.jpg

Minä pidän ulkonäöstäni, oli mulla sitten siili-, polkka- tai pitkä barbie-tukka. Pidän kaikesta, jopa niistä huonoista puolista. Koska tiedän kelpaavani juuri tällaisena kun olen. Ja jos en jollekin kelpaa – se ei edelleenkään ole minun ongelma. Rankat kokemukset ovat opettaneet olemaan onnellinen riippumatta siitä, miltä peilikuva näyttää, ja olen tästä erittäin, erittäin kiitollinen. 

anit2.jpg

Kommentit (5)
  1. Mä en koe että ulkonäkö vaikuttaisi täällä metsän keskellä mitenkään… jos kelpaan itselleni kelpaan muillekin. Pääasia on kun kotoa poistuu että ei haise lampaan kakalle tai kanan sonnalle 😀

    http://pienenpienitalo.blogspot.fi

  2. Kauniita sanoja! Tulee hyvä mieli aina kun luen blogiasi <3 Olen katsonut muutaman viikon sisällä useita dokkareita ulkonäköpaineisiin etenkin kauneusleikkauksiin liittyvistä aiheista. Kaikissa on tullut esille sama asia: epävarmuus itsestä ei ole kiinni ulkokuoresta vaan omista ajattelutavoista. Itseään ”korjaavat” ihmiset keksivät aina uusia ”vikoja” vaarantamalla oman terveytensä ulkonäön eteen. (Pahimpia olivat naiset jotka kävivät vuorotellen ottamassa silikonit ja sitten pienennyttämässä aina kun mieli muuttui.) Ainoa asia mikä tarvitsi muutosta ulkonäön sijaan oli yksilöiden ajattelutavat. Tuli surullinen olo, ja toivoin että he voisivat ajatella olevansa ihania sellaisina kuin ovat.

    Olet kaunis, enkä puhu nyt ulkoisesta kauneudesta, vaikka olethan sinä hiton hyvännäköinenkin). (Itseäni ahdistaa kun ihmisen kauneus liitetään aina ulkonäköön.) Tarkoitan ajatusmaailmaasi ja itsevarmuutta, mikä heijastuu teksteistä sekä kuvista :–) 

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *