Larppausta
Kunpa tämä olisi mustavalkoinen asia. Vähän niin kuin se, että käsi on joko poikki tai sitten se ei ole poikki. Se kuvataan röntgenillä, ja se joko on, tai ei ole.
En oikein osaa käyttäytyä tällaisessa epävarmuudessa.
En varannut ystävänpäiväksi viininmaisteluillallista. Olen kuitenkin syönyt melkein paketillisen aurajuustoa kylmänä eri ruoissa.
En enää santsaa toista teemukillista kahvia. Teemukit ovat muuten ihan jäätävän suuria kahvimukeiksi, niihin ei pidä koskaan kaataa vieraille kahvia vaikka he olisivat kuinka persoja kahville, sillä pannullinen loppuu heti.
Ostin himoitsemani vapaan sukset, vaikka olen jo vuosikausia haaveillut perinteisen suksista, joilla paitsi laajentaisi käytettävissä olevaa latuverkostoa, myös voisi sitten joskus ehkä mahdollisesti vetää ahkiota.
Ostin uudet farkut. Tiukat, sillä olen sen verran milleniaali, että käytän vieläkin skinny-farkkuja. En ymmärrä, miksi löysin tall-mallistot vasta nyt.
En varannut kolmatta koronarokotusta, sillä valistunut päätöksenteko olisi vaatinut raskausaiheen googlettelua, enkä minä halua harrastaa sellaista, ellei siihen ole aivan pakottavaa tarvetta.
Pakottavaksi tarpeeksi katson sellaisen asian, joka vaivaa minua vuorokauden jokaisena sekuntina, eli esimerkiksi haun alkuraskaus vuoto. Kun selaamiselle antaa pikkusormen, se vie koko raajan. Yleensä se yllyttää hulluihin, ylioptimistisiin kuvitelmiin ihan oikean lapsen saamisesta, ja sellaisia pilvilinnoja minä haluan välttää viimeiseen asti.
Oli jotenkin niin jännittävää tehdä testi oikeana testipäivänä, että tein vahingossa sellaisen testin, jossa ei ole viikkonäyttöä. Viikothan minua nimenomaan olisivat kiinnostaneet, viivoja minä olen jo ehtinyt tuijotella riittämiin.
Tai… mitäpä minä niistä viikoistakaan tulkitsisin. En minä ennenkään ole niistä viitearvoista mitään hyödyllistä tietoa saanut, kun en ole malttanut odottaa niiden välissä yli viikkoa.
Miksei ne testiin määritellyt arvot lue ihan selkeästi siinä paketissa? Miksi netissä niistä on niin monenlaista tietoa?
Miksei hcg-tason nouseminen voi olla niin tarkka kemiallinen reaktio, että siitä voisi tehdä jonkun veden h-s-piirroksen kaltaisen vankkumattoman oppaan? Loppuisi tämä jahkailu ja epävarmuus.
Voisin kai pyytää verikoelähetteen, mutta turha sitäkään on liian aikaisin ottaa. Tai mitä yhdellä verikokeella edes tekee, tuplaantumistahan siinä pitäisi seurata.
Ilmoitin positiivisen tuloksen hoitopolulle ja jäin odottelemaan soittoa. Yritin turhaan selvittää, missä vaiheessa testin viivojen pitäisi olla tasavahvoja.
Sain viestin, jossa kerrottiin minulle, meille, varattu ultra-aika kolmen viikon päähän. Onneksi he eivät pyytäneet minua varaamaan sitä itse, sillä minä en olisi uskaltanut varata ultra-aikaa vielä ties kuinka pitkään aikaan.
Kyllähän sen ajan peruminen kävi viimeksikin helposti, luojan kiitos. Minä en vaan ole niin pitkällä tässä larppauksessani, että pystyisin sanomaan ääneen minä olen raskaana ja haluaisin varata varhaisultra-ajan.
Tuntuu röyhkeältä valehtelulta edes kirjoittaa sellaista.