22.4.2020 veera linda

Miksi vauva itkee?

Ensimmäiset 7 viikkoa Vincent Palosireeni-Palosuon kanssa ovat olleet ”paperilla” melko samanlaisia kuin August von Valvottajan kanssa. Silti ne ovat tuntuneet erilaisilta. Ihka ensimmäisen vauvakuplaviikon perusteella luulimme saavamme helpon vauvan, suorastaan naureskelimme pikkuveljen rauhallisuudelle. Pörrötukan alta kuoriutui kuitenkin pieni palosireeni, jolla, uskomatonta kyllä, on on ollut lähes identtisiä vaivoja vuosi ja yhdeksän kuukautta vanhemman isoveljensä kanssa. Ainoana isona erona on se, että tällä kertaa en ole googlannut juuri mitään!

(No okei, muutamia kertoja olen ajautunut vauva.fi-sivustolle lukemaan koliikista tai allergioista, tai googlannut ”miksi vauva ei vielä hymyile” – jälkimmäiseen liittyvä keskustelu oli varsin viihdyttävä siinä kohtaa, kun eräs kommentoija tuli mukaan avauksella ”täysin varmasti autistinen”.)

”Vauva ittee”, ”vauva työ” (eli syö), ja ”vauva kakka tuli” ovat Augustin yleisimmät kommentit meidän vauva-arjessa ja kuvaavat hyvin viimeisiä viikkoja. ”Äiti kyypytakki päälle”, hän komentaa, kun saavun aamiaispöytään imetysrintsikoissa, pikkareissa ja tukka pörrössä (minulla on koko ajan kuuma). Kesken isä-poika-duploleikkien August myös saattaa yhtäkkiä ehdottaa, että ”Isi suihkuun”, mikä on ihan hyvä vinkki sekin näin korona-arjessa. Kiitos Augustin, joku roti pysyy perheessämme poikkeusaikoinakin.

Mutta se, että vauva jatkuvasti rääkyy, mietityttää isoveljeä paljon. Olen aika varma, että jos August osaisi, hän kysyisi, ”miksi vauva itkee”? Tässä muutamia syitä, joiden takia molemmat poikamme ovat olleet ansiokkaita äänenkäyttäjiä.

Vatsavaivat, vanhat ystävämme

Kuten isoveljellä, Vincentillä on ollut kovia vatsanväänteitä heti toisesta viikosta alkaen. Kyseessä sitä samaa suoliston kehittymättömyyttä. Ilmaa on todella paljon ja vatsa on usein ihan pinkeänä, vaikka teemme pierujumppaa ja vatsahierontaa monta kertaa päivässä (saan nykyään vauvan pieruista hirveitä kiksejä, vähän omituista, I know).

Aloitimme D-vitamiinin ja, noh, lopetimme D-vitamiinin. Huuto yltyi emmekä nukkuneet muutamaan yöhön, joten päätimme odottaa pahimman yli. Selvitin kyllä, että D-vitamiinia imeytyy myös äidinmaidon kautta, ja siksi otan itse päivittäin reippaan annoksen. Silti poden siitä jatkuvasti huonoa omaatuntoa (koska olen äiti ja äidit potevat kaikesta huonoa omaatuntoa).

Ainoat tipat, mitä Vincentille nyt siis säännöllisesti annetaan, ovat maitohappobakteeri ja kaasunpilkkoja Cuplaton. Kummankaan vaikutuksesta ei ole todellakaan takeita, mutta jotenkin emme uskalla lopettaakaan niiden antamista.

Älä tyri nyt

Älä ajaudu angstin valtaan. Olin kylläkin jo ajautumassa ja aloittamassa taas D-vitamiinia, kun pari viikkoa sitten itkut kovenivat ja Vincent rääkyi naama punaisena käytännössä kaiken ajan, mitä ei ollut rinnalla. Seuraavana päivänä Pepe huomasi nivusessa pullottavan TYRÄN. Argh! No ei se sinäänsä yllättänyt: Augustilla leikattiin nivustyrä 2,5 kuukauden iässä ja Pepellä itsellään se on leikattu parivuotiaana.

Saimme lähetteen Lastensairaalan kirurgiselle ja pääsimme kiireellisten leikkausten jonoon. Jos minulta kysyttäisiin, niin leikkaustarve ei ole kiireellinen, vaan akuutti! (Siksi ei varmaankaan kysytä).

Vauvan itkua on välillä vaikea tulkita, mutta tyräitkun kyllä erottaa. Ehkä. Kirurgi nimittäin sanoi, ettei tyrä yleensä aiheuta näin kovaa huutoa. Vasta leikkauksen jälkeen tiedämme, helpottuiko pienen olo vai ei.

Viiden viikon ihottuma

Vatsavaivojen ja tyrän lisäksi Vincentille puhkesi viisiviikkoisena täysin samanlainen kivulias ihottuma vaippa-alueelle, jollainen Augustilla oli ollut samoilla viikoilla. Mietimmekin, että onko kyseessä joku hormonijuttu, kun ajoitus oli täysin sama. Ihottuma äityi pian näppylästä kipeäksi rakkulaksi ja vaati montaa erilaista kortisonivoidetta sekä lukuisia ilmakylpyjä (lue: sinappikakkaisia pyyhkeitä ja harsoja), ennen kuin saimme ihon rauhoittumaan. Pari viikkoa siihen meni eikä luottokantoreppumme ollut tuona aikana itkuun oikein ratkaisu, kun vaippa hiersi nivusia niin ilkeästi.

Vaihdoimme muuten myös liberot muumivaippoihin, ja ne tuntuvat sopivan paremmin. Joskin ne falskaavat pahasti ja nipat (=niskapaskat) pursuavat myös lahkeista läpi. Luin jostain, että aiemmin käyttämissämme libero comforteissa on hajusteita ja klooria. Vastasyntyneen vaipoissa, siis oikeasti, miksi?!

8 viikon jälkeen saattaa helpottaa

Vauva itkee keskimäärin eniten viikoilla 6-8, jonka jälkeen itku, ainakin oppikirjojen mukaan, hiljalleen vähenee. Pysymme siis optimistisina, että tulevat viikot tuovat tullessaan hieman matalamman volyymin päiviä ja öitä. Vaikka Vincent valvottaa meitä öisin, August ei luojan kiitos herää hänen karjuntaansa.

(Olemme myös käyttäneet Vinskiä osteopatiassa ja toivomme kovasti, että hoidot pian auttavat. Augustille niistä oli aikoinaan apua, ja voitte kuvitella, että olin tuolloin valmis laittamaan kaikki rahamme osteopatiaan.)

Nämä 7 viikkoa ovat menneet tähän mennessä paljon edelliskertaa nopeammin eikä Vincentin itkuisuus tunnu ihan yhtä pahalta, kun August ilopilleri pitää meidät arjessa ja rutiineissa kiinni. August on ollut muutenkin viime päivinä suloinen isoveli. Hän haluaa vauvaa jatkuvasti syliin, tarjoaa Vincentille omaa ruokaansa, kantaa tennispalloja sitteriin ja tunkee tuttia (vähän liian rajusti) suuhun. Toki myös mustasukkaisuuskohtauksia tulee ja tavarat lentää, mutta vähemmän. Jotenkin hänkin aistii, ettei veljellä ole hyvä olla eikä nyt ole sijaa turhalle kiukuttelulle.

Tämän ajoittaisen sumun ja väsymyksen keskellä on sydäntä sulattavaa katsoa kun August lepertelee veljelleen ja Vinski vastaa hymyyn. (Sieltä se hymy vihdoinkin tuli kaiken huutamisen seasta!).

Kaiken tämän jaksaa, kun nyt jo näkee miten hyvät kaverukset veljeksistä tulee.