If you can dream it, you can do it.

Vai voinko? Tämä Walt Disneyn ajatus kyllä on hyvin kannustava ja voimaa antava, mutta meneekö se todella niin? Sanottakoon vielä se ennen sen syvällisempiä pohdintoja, että näköjään tämä maanantai on sittekin minulle hyvä päivä, kun jo kolmatta kertaa kirjoitan ja huomannut tässä viime kuukausina, että energiaa on monesti enemmän kuin muina arkipäivinä. Tänään siis kuten monina muinakin päivinä olen miettinyt omia haaveita ja tavoitteita. Tuntuu siltä, että ne vaan lisääntyy vuosi vuodelta, kuin joinakin aikaisempina vuosina ei ollut niin väliä mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan ja elin vaan hetkessä huoletonta nuoruutta ja ajattelin, että kyllä ne asiat selkiintyvät ilman suurempia suunnitelmia. Nyt olen kuitenkin huomannut, että juurikin ne haaveet ja suunnitelmallinen elämä on sitä mikä minua inspiroi ja varmasti monia muitakin. No ehkä toiset ovat impulsiivisempia ja eivät tee aivan niin tarkkoja suunnitelmia kuin minä. Mainitsin myös yhdelle ystävälleni tuossa muutama viikko takaperin, että tykkään tehdä suunnitelmia. Muutan niitä myös kun huomaan, että elämässä ei voi kaikkea suunnitella, mutta aina kuitenkin mulla on joku suunta tai haave jota tavoittelen. Tykkään muutenkin nähdä etukäteen vaivaa ja järjestää esimerkiksi juhlia tai matkoja. Monet ystäväni ovat olleetkin tyytyväisiä, kun tietävät että olen matkan suunnitellut. 😀 Tietenkin otan myös toiset huomioon ja en suutu jos kaikki ei mee niin kuin olen ajatellut. Tällä hetkellä mitä olen ajatellut omissa haaveissani olevan olisi opiskella joskus jotain muuta, mille olen aikoinani valmistunut. Olen jo ehtinyt sitäkin tavoitella, mutta en ole vielä onnistunut ja toisaalta en ole satavarma, että olisin oikealle polulle ollut menossa. Toisekseen haaveena olisi oppia kieliä. Opiskelen tällä hetkellä jo monta kertaa mainittua ranskaa ja englannin kielentaitooni en myöskään ole vielä tyytyväinen. Kolmanneksi olen ajatellut, että haluaisin oman kodin ja perheen joskus. Monilla sekin haave on ollut jo lapsesta, mutta minulle se tullut vasta viime vuosina. Neljänneksi en koe, että olisin nähnyt vieläkään maailmaa riittävästi niin haluaisin nähdä maailmaa lisää ja aina on vähän mielessä pyörinyt, että haluaisin asua edes hetken ulkomailla. Eilen sain päähäni, että haluan ehdottomasti reilun vuoden päästä viettää uutta vuotta muualla kuin Suomessa ja varsinkin Oulussa. Välillä tuntuu jopa siltä, että haaveilen Oulusta muuttamista ihan sama minne, mutta sitten on niitä hetkiä kun viihdynkin täällä hyvin. Viidenneksi olen alkanut haaveilemaan uudesta harrastuksesta, mutta en ole vielä varma mikä sekään olisi. Toivottavasti joulun jälkeen se olisi tiedossa. Olisihan nuita haaveita, mutta nähtäväksi jää vaan se, että pystyykö niitä toteuttamaan vai muuttuuko ne taas. 

Tässäpä yksi kuva toissa viikonlopulta, kun olimme työporukan kanssa Kemissä virkistymässä ja pitämässä aikaisia pikkujouluja. Nyt olen viikonloppuna lähdössä ystäväni kanssa Helsinkiin katsomaan Jenni Vartiaista Hartwall-areenalle. Odotan kyllä tätä paljon ja varsinkin sitä, että päästään taas yhdessä laittautumaan iltaa varten ja nauttimaan! Hyvää viikkoa ja yritetään pysyä positiivisina vaikka ulkona on melko harmaata ja pimeää. 

Xoxo Niina