Ensimmäinen isätön isänpäivä

Tiesin että ensimmäinen isänpäivä olisi henkisesti raskas ja kummallinen päivä. Silti luulen, että selvisin siitä oikein hyvin. Koko viikonloppu oli onneksi vapaana ja meni melkoisessa tunteen pyörityksessä. Vuosi on ollut raskas ja opettava myös Koronan takia. Tänä vuonna ajattelin aloittaa Joulun hössötyksen ajoissa ja laittaa joulukuusta jo parin viikon sisään. Myös isäni muistoksi, kun hän kovasti joulusta piti. Ehkä jonain päivänä haluaisin puida täällä julkisesti läpi suhdettani häneen, mutta luulen ettei sen aika ole vielä. Ajattelen myös, että jouluun keskittymällä on hyvä saada ajatukset pois siitä menetyksestä ja kaikesta muusta ikävästä.

Kahden viikon päästä menen takaisin vakituiseen työpisteeseeni ja minulla on kolmen viikon päästä viikon loma, että saan huilata hieman ennen joulua. Tänä vuonna minulla on myös pidennetty viikonloppu vapaa sekä jouluna että uutena vuonna. Ajattelin, että lomalla olisi kiva tehdä lyhyt reissu kotimaan sisällä, mutta saa nähdä mihin tilanteet etenee.

En tiedä oliko tässä kirjoituksessa järkeä, mutta tuntui hyvälle idealle vähän purkaa kirjoittamalla tilannetta. Se on aina minulla toiminut ja pelkästään itselle kirjoittamani tekstit muodostuvat aina turhan negatiiviseksi. Koen kumminkin, että tulevaisuudessa on edessä valoisia aikoja. Eri asia kuin kaukana ne on. Marraskuu ei myöskään ole ikinä ollut minulle helppo kuukausi alkavan kaamoksen takia. Tänään kumminkin näimme suureksi kummastukseksi auringonvaloa kuin keväällä konsanaan,Niina.