Ikimuistoinen vuosi 2020
Vuosi 2020 jää kyllä kaikkien mieleen korona viruksen takia, mutta oli siinä henkilökohtaisten asioiden takia myös kestämistä. Etenkin kesällä tapahtuneen isäni kuoleman johdosta. Odotan innolla tuoko vuosi 2021 tullessaan parempia aikoja. Olihan tuo tässä kuussa tapahtunut korona altistumisesta johtuva karanteeni myös ihan uusi kokemus. Seurailen monesti ihmisten reaktioita ja käyttäytymistä eri asioissa ja olen huomannut, että tulevan korona rokotteen takia monet ovat sitä mieltä, että ensi vuonna helpottaa ja matkatoimistot myy valmismatkoja. Tapahtuman järjestäjät ilmoittavat festari lippujen myyntiin tulosta. Itse en kumminkaan näkisi tilanne niin mustavalkoisena ja selkeänä. Uskon, että kestää vielä hetki siihen, että asiat palautuvat edes etäisesti muistuttamaan entistä. Tottahan toki toivon, että pääsen matkustamaan ja tapahtumiin ensi vuonna. Joku kumminkin kertoo sisälläni sen, että kasvomaskit jotka oli ennen tätä vuotta lähinnä leikkaus saleista tuttuja jäävät vielä pyörittämään hetkeksi ihmisten arkea ja juhlaa.
Muutenkin olen huomannut ilmiön, että aina uudenvuoden tienoilla oli sitten koronaa tai ei ihmisillä alkaa se kuuluisa uusi elämä, kun vuosi vaihtuu ja itsekin huomaan tämän ilmiön itsessäni. Sitä jotenkin katsoo haluamatta niiden vaaleanpunaisten lasien läpi ja kuvittelee, että kun kello lyö uudenvuoden yönä keskiyötä elämä muuttuu jotenkin merkittävästi erilaiseksi ja paremmaksi.
Oli sitten koronaa tai ei niin jäätävä kesän kaipailu alkaa juurikin näihin aikoihin, kun aurinko ei näyttäydy. Onneksi tammikuu lähes aina tuo auringon jossain vaiheessa tullessaan. Vaikka ei muita sentimentaalisia odotuksia täyttäisikään. Tammikuu usein on se yksi raskaimmista kuukausista vuodessa ja jotenkin ei tiedä vielä mihin asiat alkavat painollaan kulkemaan.
Kuvituksena muutama kuva tältä vuodelta. Niitä ollut tapana täällä blogissa ja/tai instagramissa @koskikaroliina jakaa. Yleensä ne ironista kyllä liittynyt matkailuun tai muihin sosiaalisiin tapahtumiin, mutta toisaalta olen iloinen siitä, että tänä vuonna on pakko jakaa näitä tavallisia arkisia kuvia. Mitä se elämä suurimmaksi osaksi on.
Hyviä vuoden viimeisiä päiviä.
Pysytään terveenä.
Niina