Mistä tämän vuoden jälkeen uskaltaa haaveilla?

Tiedän ettei vuosi ole vielä millään loppu suoralla ja ehkä aikaista tämmöiselle pohdinnalle. Mietin kumminkin nyt tauotta, että mitä ajatusta lähteä työstämään pitemmälle haaveiden kannalta. Tuntuu että korona ja isän kuolema vei ajatukset pois tulevaisuuden haaveista ja miettii vain arkea kotona. Nimenomaan kotona eli Oulussa ja sen lähettyvillä pysyen.
Kesäkuu meni miettien miten korona rajoitukset asettuu ja heinäkuu sitten isän kuolemaa ja elämää miettiessä.
Elokuu on mennyt hyvin ja aurinkoisissa säissä uudessa työpisteessä jossa hommat poikkeaa paljon alku vuonna tehdyistä töistäni, mutta edelleen vanhusten parissa. Teen ensimmäistä kertaa eläissään jopa sunnuntai vuoroa. Tuntuu, että pyörän renkaat ei ole työmaalle vuosiin kulkenut yhtä vaivattomasti silloin, kun olen pyörällä mennyt töihin.  
Pohjois-Pohjanmaan läänissä suositaan kasvomaskia joukkoliikenteessä ja ruuhkaisilla paikoilla, jota juuri kukaan ei siltikään käytä. Uutta korona aaltoa odotetaan rantautuvan Suomeen. Sitäkään ei ole vielä näkynyt kummemmin. Kukaan sitä ei ainakaan näytä hirveästi pelkäävän, kun joka paikka on täynnä porukkaa melkein kuin ennenkin.
Suurin osa porukasta kumminkin näyttää ymmärtävän, ettei ulkomaan matkustus ole välttämätöntä tänä vuonna.
Oulun krematoriossa on ruuhkaa ja isän tuhkaus tehdään vasta viikon päästä.
Olen istunut enempi parvekkeella tänä kesänä, kun minään muuna kesänä yhteensä. Harvoin olen kotimaan auringosta saanut näin hyvää rusketusta.
Ensi viikonloppuna olisi Kuuska soi festivaali Kuusisaaressa johon olen parin kaverin kanssa menossa. Ajattelin ottaa varalta kasvomaskin jos siellä on ruuhkaista. Laukussa kulkee mini käsidesi pullot.
Alle kuukauden päästä alkaa Ranskan kurssi ja toivon, että sille pääsisi livenä osallistumaan. Kaikki kielikurssit mitkä on vain verkossa ja jotka oli viime vuonna vapaina ovat nyt täynnä ja lähiopetukseen mahtuu. Eli päinvastainen tilanne kuin vuosi sitten. Onneksi meidän kurssi on lähiopetuksena ja verkossa. Ehkä sitä tietää jo loppu vuodesta sen mistä lähteä haaveilemaan jatkossa reippaasti ilman pelkoa. Kaikesta huolimatta fiilis on positiivinen loppu vuotta ajatellen ja uskon, että ajatukset taas selkenee. Nyt keskitytään arkeen ja tehdään siitä mukavaa. Niina