Feministit pilaavat kaiken, nyt ja aina

Julkisen keskustelun seuraamisesta on viime aikoina taas kerran saanut sellaisen kuvan, että kaikki on feministien syytä. Ne mokomat pilaavat kaiken: ensin ne eivät huoli ketä tahansa miestä, sitten ne eivät ymmärrä synnyttää tarpeeksi lapsia tähän maahan vaan itsekkäästi halajavat koulutusta ja uraa, ja sitten koettavat vielä kieltää lapsilta sukupuolen. Voi kauhistuksen kananhäkki! Jälleen erään tasa-arvopyrkimyksiä suunnilleen kaikesta syyttävän nettijutun jälkeen päädyin sattumalta sivustolle, jolle oli koottu reilun sadan vuoden takaisia propagandajulisteita, joilla vastustettiin ensimmäisen aallon feministejä, äänioikeutta vaativia suffragetteja. Ja kas – yllättävän monet näiden julisteiden asenteista tuntuvat olevan vallalla yhä edelleen.

0.jpg

babies1.png

Kuten niin monissa nykykeskusteluissakin usein muistetaan mainita, myös näissä julisteissa korostetaan kerta toisensa jälkeen sitä miten feministit laiminlyövät miehet ja lapset – eli käytännöllisesti katsoen kaiken mikä naikkosen elämässä voisi olla tärkeää. Hyödyttömät luuskat! Epäonnistuvat elämänsä tarkoituksessa, epäonnistuvat naisina! Monet näistä julisteista ovat nykyihmisen näkökulmasta aika humoristisia ja on vaikea kuvitella kenenkään koskaan ottaneen niitä vakavasti… Mutta kun asiaa oikein ajattelee, niin eikös samoista asioista puhuta yhä edelleen? Lapsettomuuden valinneet naiset joutuvat puolustelemaan itsekkääksi kutsuttua elämäänsä. Uraa luovat äidit saadaan potemaan syyllisyyttä siitä, että he eivät vietä kylliksi aikaa lastensa kanssa. Kotona ei koskaan tunnu olevan kyllin siistiä ja se lehtien kiiltävistä kuvista katseleva Täydellinen Nainen on tavallisen elämän kiireissä kertyvien pyykkivuorten keskellä pelkkä saavuttamaton, jatkuvaa syyllisyyden tunnetta aiheuttava unelma.

Pahoin pelkään, ettemme tosiasiassa olekaan päässeet yhtä pitkälle näiden julisteiden maailmankuvasta kuin ehkä tahtoisimme ajatella.

Siinä missä monet näistä julisteista ovat nykyihmisen näkökulmasta aika höhliä, monissa myös kuvataan suoranaista väkivaltaa näitä oikeuksiaan vaatineita naisia kohtaan – sillä tokihan nainen, joka ei tajua paikkansa olevan kotona ja turpa rullalla, ansaitsee köniin. Näitä julisteita en viitsinyt laittaa tähän esille, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa esittelevää kuvastoa kun on medioissamme muutenkin ilmi oikein runsaasti (kuten esimerkiksi Minna Mänttäri pari päivää sitten terävästi havainnoi rikossarjoista kirjoittaessaan). Tuntuu aika masentavalta tajuta, että samanlaista politiikkaa harjoitetaan yhä edelleen mitä julkisesti ja avoimesti feministisen position ottaviin naisiin tulee: aikaa on kulunut vaikka kuinka, mutta nykyäänkin tappo- ja raiskausuhkaukset alkavat lennellä suunnilleen sillä hetkellä kun nainen kehtaa julkisesti esittää mielipiteen.

babies.png

Ja ne julisteet, jotka eivät mässäile väkivaltahaaveilla, kuvaavatkin sitten sitä miten kamala kohtalo odottaa miestä, joka on päästänyt vaimonsa lipsahtamaan feministiksi. Sitähän saattaisi joutua vaikka pyykkäämään! Tai pitelemään vauvaa! Eihän sellaista voi kukaan kestää.

Feministien syytä kaikki, saatana.

 

Kuvat: Dangerous Minds

Kommentit (1)
  1. Minusta on surullista, että emme ole oikeasti päässeet puusta pitkälle. Kaikkein kurjinta oli kun Kokin eräs ystävä kuuli minun käyttävän sanaa feministi ja kysyi Kokilta olenko minä ”sellainen”. Huomautan siis, että minä olin pöydän ääressä ja keskustelin kaverini kanssa ja hän olisi voinut kysyä sitä suoraan minulta. Kokki vastasi tietenkin rehellisesti ja asiaa sen enempää ihmettelemättä myöntävästi. Siihen kaveri, että minut pitäisi jotenkin muka parantaa moisesta huuhaasta. Aivan kuin mielessäni olisi ollut jotain vikaa sen vuoksi, että uskon naisten ja miesten olevan tasa-arvoisia olentoja. Luojan kiitos ihana mieheni hörähti koko jutulle ja totesi, ettei minussa mitään vikaa ole. kaveri koetti jotain minun älynlahjojeni epäilyn suhteen, mutta kokki kuittasi senkin toteamalla, että: ”S rökittäisi kenet tahansa”. Saatoin rakastua mieheeni aika lailla siinä hetkellä. Silti vuosien asenteet ajavat meidätkin taistelemaan kotitöiden jaosta ja vaikka olen feministi, tunnen välillä ahdistusta siitä, että minä todella haluaisin olla hetken kotiäiti.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *