Mietelauseita, tai: Älä kadu seksiä
Oletteko jo huomanneet, että Pupulandian Jenni on ottanut tavakseen postata blogiinsa viikottain pieniä mietelauseita? Edellinen miete oli oikein hyvä ja sellainen jota soisin kaikkein soveltavan myös ihmissuhteisiinsa, mutta aivan erityisesti tykkäsin tästä Jennin eilen nätisti kuvaamasta ja postaamasta:
Ja vaikka sekä mietteen alkuperäinen lausuja että Jenni sen ylöskirjoittaessaan ovatkin luultavasti kelanneet jotain ihan muuta, saivat sanat tämän vanhan seksibloggaajan ajattelemään välittömästi seksiä. (D’oh!) Tai siis tarkemmin sanottuja sitä miten usein kuulen ihmisten katuvan erilaisia seksiin liittyviä tekoja ja kokemuksia: sitä spontaania yhden illan juttua, ”liian pian” deitin kanssa sänkyyn hyppäämistä, seksikumppaneiden määrää. Ja se on minusta ihan älyttömän surullista.
Seksiin liittyy yhä edelleen valtava määrä jonkinlaisia kirjoittamattomia sääntöjä siitä miten siihen sopii suhtautua ja miten kukakin omaa seksuaalisuuttaan saa hyväksytyllä tavalla toteuttaa. Aivan erityisesti nämä säännöt tapaavat rajoittaa naisia: vielä tänäkin päivänä naiset määritellään nopeasti helpoiksi, lutkiksi ja huoriksi mikäli he kehtaavat suhtautua seksiin vapautuneemmin kuin vanhoilliset normit näkevät sopivaksi. Juuri siksi tunnen monia naisia, jotka katuvat seksikokemuksiaan. Että olisinpa jättänyt sen panon väliin, sillä vaikka oli kivaa, nyt olen helppo! Apua, uusi kumppani, lipsahdinko jo lutkan lukuun? Olisiko pitänyt jättää tekemättä se temppu, sillä vaikka se tuntui hyvältä, tyyppi saattaa nyt pitää minua huoramaisena!
Ja siihen minä haluaisin sanoa: vapaaehtoisen ja miellyttävän seksin katuminen on (yleensä, tiettyjä poikkeustapauksia lukuunottamatta) yksi turhimpia mahdollisia tuntemuksia. Mitään hyvää siitä ei nimittäin seuraa, eikä se ainakaan kohota seksuaalista itsevarmuuttamme. Niinpä ajattelinkin, tästä Jennin mietelauseesta innostuneena, tarjoilla teille nyt omani: älä kadu seksiä.
Jos se oli kivaa (ja jos käytit kondomia), katumisen aihetta ei ole.