Pride tulee, olettehan valmiita? Kirjablogeissa kiertää tällä hetkellä Pride-lukuhaaste, ja ajattelin itsekin tarttua teemaan. Meistä monella lienee tapana jumahtaa lukemaan tietynlaisia tarinoita –  yleensä sellaisia, joissa kerrotaan sukupuoleltaan helposti binääriin sujahtavista tyypeistä ja heidän heterorakkauksistaan. On siis tärkeää sekä muistaa muitakin tarinoita olevan olemassa että etsiä niitä käsiinsä ihan tarkoituksella. Jos siis mielenne tekee lukea Priden kunniaksi jotain tästä tylsästä normista poikkeavaa, tässä pari suositusta:

1. Becky Albertalli: Minä, Simon, homo sapiens

Tämä on yksi ihanimpia lukemiani nuortenkirjoja pitkään aikaan! Lämminhenkinen, nokkela, just sopiva yhdistelmä huumoria ja teiniangstia, jonka todellisuuden sitä itsekin yhä muistaa. Kirja on täydellinen kaikille lähipiirin teineille, joiden kanssa haluaisi aloittaa keskustelun seksuaalisesta suuntautumisesta – tai joiden kanssa haluaa vain jakaa ihanan tarinan rakkaudesta ja rohkeudesta olla oma itsensä.

Kirjoja kaihtavatkin pääsevät nauttimaan tarinasta suuntaamalla leffateatteriin, jossa sama stoori on tällä hetkellä nähtävillä nimellä Minä, Simon. Itkut ja naurut on taattu!

2. Selja Ahava: Ennen kuin mieheni katoaa

Mietin pitkään, pitäisikö tätä kirjaa lisätä listalle ollenkaan, se kun ei kerro transihmisen omaa tarinaa vaan transihmisen läheisen tarinan. Uskon Ahavan kuitenkin lisänneen tietoisuutta transasioista Suomessa, sillä kukaan tuskin saattoi välttyä kuulemasta tästä kirjasta kun se viime vuonna ilmestyi. Lisäksi kyseessä on älyttömän onnistunut romaani: se on kaunis, haikea ja raastavakin seuratessaan paitsi minäkertojaa ja tämän puolisoa, myös Kolumbusta joka luulee löytäneensä Intian muta löytääkin jotain ihan muuta.

3. Riina Mattila: Järistyksiä

WSOY:n nuortenkirjakilpailussa toisen palkinnon saanut lyhyehkö romaani kertoo muunsukupuolisesta Eeliasta, joka pääsee ahdistavasta pikkukaupungista lukioon ja saa siellä vihdoin tilaa alkaa elää: etsiä itseään, löytää ehkä rakkauden ja kipuilla sen kanssa miten me sovimme muiden ihmisten kanssa yhteen. Eelian kokemukset ja tunteet tuntuivat todellisilta, ja lisäksi kirjailija saa valtavat propsit siitä, että toi muunsukupuolisen päähenkilön suomalaisen nuortenkirjallisuuden kentälle.

4. Siri Kolu: Kesän jälkeen kaikki on toisin

Peetu täyttää kahdeksantoista ja pääsee pian korjaamaan sukupuolensa. Sitä ennen edessä on kuitenkin kesä ja isän kanssa purjelentokoneessa vietetyt tunnit, joiden aikana on aikaa miettiä perhesuhteita ja minuutta ja muutoksia. Parasta tarinassa on tilan tuntu ja muistutus siitä, että kaikki voi loppujen lopuksi mennä hyvin.

Ja jos joku nyt miettii miksi tällä listalla on näin paljon nuortenkirjoja, se johtuu ihan siitä, että olen tosi onnellinen näistä viime vuosina ilmestyneistä monimuotoisemmista tarinoista ja etenkin siitä, että niitä suunnataan nuorille! On vaan niin valtavan tärkeää nähdä erilaisia ihmisiä edustettuina myös kirjojen sivuilla, ja tämä on niin siistiä kehitystä kirja-alalta, etenkin täällä Pohjolan perukoilla, jossa avoimuus uusille asioille ei aina ole itsestäänselvyys.

5. Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi

Rakastin tätä teosta silloin kun se 18 vuotta sitten (!) ilmestyi, ja nyt se palasi yhtäkkiä mieleeni. Kirjassa oli sen ilmestyessä ihan valtavasti kaikkea uutta: erilaisten tekstilajien yhdistäminen yhteen romaaniin, fantasiaelementtien upottaminen muuten reaalimaailmassa tapahtuvaan tarinaan, miesten välinen rakkaus… Muistelisin tämän olleen itse asiassa yksi ensimmäisiä muitakin kuin heterosuhteita kuvannut romaani, johon koskaan törmäsin. Sinisalo on mestarillinen kertoja ja kuvittelija, joten tämä on pakko lukea uudestaan!

+1 Holma, Järvenpää & Tervonen: Näkymätön sukupuoli

Tämä viime viikolla hehkuttamani muunsukupuolisuudesta ja moninaisista sukupuoli-identiteeteistä kertova kirja sopii just passelisti Pride-viikon teemaan: siihen, että jokaisen pitäisi voida etsiä omaa itseään, identiteettiään ja itseilmaisuaan lokeroiden rajoittamatta – ihan kaikista sateenkaaren väreistä.

Muuta lukulistallani just nyt: Johannes Anyurun He hukkuvat äitiensä kyyneliin, André Acimanin Call me by your name, lisää Jeanette Wintersonia sekä Pirkko Saisiota (jonka Punainen erokirja tuli mieleeni just nyt, ja joka olisi kyllä ansainnut paikkansa tällä listalla, niin hieno se oli).

Tuleeko teille mieleen teemaan sopivia lukusuosituksia? Laittakaa niitä jakoon kommenteissa! Omissa lukutottumuksissanikin kun on vielä paljon parannettavaa ja laajentamisen varaa, sillä olen huomannut lukevani lopulta kuitenkin varsin rajallisesti: olen puhunut siitä, miten pyrin lukemaan enemmän naisten kirjoittamia kirjoja kirja-alan sukupuolivinoumaa omalta osaltani korjatakseni, mutta esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kirjailijoiden sekä muiden kuin valkoisten kirjailijoiden teosten lukemisessa minultakin vaaditaan vielä runsaasti skarppausta.

Olkoon näkökulmien laajentaminen siis lukulupaukseni tälle kesälle. Hyvää Pride-viikkoa kaikille!

Jatka lukemista:
kenen ääni kuuluu mediassa?
roxane gay: hunger – a memoir of (my) body
 
seuraa blogia Facebookissa ja Bloglovinissa.