Ensimmäiset hampaat – ja vinkit, joilla me niiden puhkeamisesta selvittiin.

Viime postauksessa mainitsinkin, että meillä tehtiin ensimmäinen hammas. Pian tämän ensimmäisen alaetuhampaan jälkeen tehtiin myös viereen toinen. Jokainen vauva on oma yksilönsä ja reagoi hampaiden puhkeamiseen eri lailla. Toisilla hampaat vaan ilmestyvät suuhun ilman, että vauvasta sitä edes oikeastaan huomaa. Toisilla taas, kuten meillä, kyllä muuten helvetti huomaa. Ei hyvää päivää mä sanon näiden hampaiden puhkeamisten kanssa.

Näiden kahden pienen suloisen hampaan ilmestymisen jälkeen mun naamaa koristaa kuusi finniä, pelottavan mustat silmänaluset ja ainakin neljä uutta otsaryppyä. Äläkä käsitä väärin, on aivan suuremmoisen upeaa, että mun rakas pieni poikani kasvaa ja kehittyy. Mä olen oikeasti käsittämättömän onnellinen noista valkoisista minilegoista hänen suussaan. Kuitenkin, miksi oi miksi, niiden tulemisen täytyy olla yksi murhenäytelmä?

Leo on syntymästään asti ollut todella perustyytyväinen vauva. Hampaiden puhkeaminen hävitti kyllä tämän perustyytyväisyyden aivan täysin. Ai että, tuo pieni rakas ihminen oli kiukkuinen. Aivan käsittämättömän kiukkuinen. Kaikille ja ihan kaikesta. Ruoka oli tyhmää, tissit aivan perseestä, (paitsi nännin venyttäminen verille, se kyllä oli jees) sylissä ei ollut hyvä, lattialla vielä surkeampi, ja jos joku ei mennyt juuri hänen tahtonsa mukaan, se kyllä kuului ja kovaa. Naapuriin asti.

Kyllä oli välillä sellainen olo, ettei tiennyt olisiko pitänyt itkeä vai nukkua. Mitä mä just kirjoitin? Nukkua? Mitä? Jos nyt kuitenkin itkeä vai nauraa. Ei nukkua. Tosin mielläni kyllä nukkuisin. Todella mielelläni. Sitä kai mun aivotkin viestittää, kun pomppii nukkumiset tänne tekstiinkin. Meillä kun ei näiden hampaiden teon aikana juuri nukuttu. Nukkuminen oli Leon mielestä se kaikista tyhmin juttu ja suurin hirveys. Muutama yö meni täysin samoilla silmillä, koska Leo suostui nukkumaan vain ja ainoastaan mun sylissä niin, että istuin sängyllä ja heijasin häntä puolelta toiselle. Nyt jälkikäteen jo huvittaa, mutta kyllä oli huumori hieman hukassa noiden öiden jälkeen. Vaikeimpina hetkinä mietin, että kuinka paljon särkylääkettä lapseen voi pumpata niin, että se on vielä turvallista. Pysyin kuitenkin ohjeiden mukaisissa annostuksissa. Tämä ihan tarkennuksena, niin ei kukaan varmasti pahoita mieltään.

Kaikista vaikeinta ja inhottavinta kuitenkin oli se toisen kipu. On todella raskasta katsoa, kun siihen rakkaaseen pieneen ihmiseen koskee. Sitä tekisi mitä vaan, että sen kivun saisi pois. Sen ottaisi itselleen heti, jos vain voisi. Ajattelinkin listata tähän muutamia niksejä, mitkä meillä auttoi kipuun. Näistä vinkeistä osa tuli mun instagram-seuraajilta, kun epätoivoisena siellä silloin avauduin ja mietin, että mitä teen. Iso kiitos näistä siis myös heille.

Tässä siis olisi meillä toimineita niksejä hampaiden puhkeamiseen:

  1. Kuuma helposti ärsyttää kipeitä ikeniä ja kaikista parhaiten meilläkin toimi kaikki kylmä. Ihan ykkönen oli kurkku, jota sai itse järsiä. Hyvänä kakkosena tuli jäiset marjat ja vesimeloni. Oikeastaan muuta meillä ei muutamaan päivään syötykään, kun edellä mainittuja. Maitoa tietysti lisäksi, mutta kiinteitä juuri ei. Tästä en ottanut stressiä, koska alle vuoden ikäinen vauva saa maidosta riittävästi energiaa, vaikka pari päivää menisikin muuten huonolla syönnillä. Tarjoa siis hampaita tekevälle vauvalle juuri sitä, mikä hänelle maistuu. Kurkkukin on hampaita tehdessä varsin hyvä päivällinen.
  2. Harsosta tehty purulelu. Tää oli aivan huippu ja tän vinkin sain itseasiassa omalta äidiltäni. Tämä helpotti Leon oloa todella paljon ja tää on myös superhelppo tehdä! Kasta ensin harson kulma rintamaitoon/korvikkeeseen ja laita sen jälkeen harso pakkaseen about tunniksi niin, että maidotettu kulma jäätyy. Sitten vaan jäätynyt harson kulma vauvalle järsittäväksi. Maidon tuttu maku rauhoittaa ja kylmä auttaa kipeisiin ikeniin.
  3. Muut purulelut. Ihan sama oikeastaan millainen, kunhan sitä voi järsiä. Ikenet kutisee hurjasti hampaan puhjetessa ja niiden hankaaminen helpottaa kutinaa. Me myös aloitettiin puhkeamisvaiheessa harjaamaan hammasharjalla ikeniä, ja Leo tykkäsi siitä kovasti. Hammasharjakin on varmasti tuntunut kutisevissa ikenissä mukavalta.
  4. Särkylääkkeettä ohjeen mukaan. Huom! Älä pumppaa lasta täyteen särkylääkettä, vaikka siltä tuntuisikin huonoina hetkinä.
  5. Paljon syliä, haleja, silityksiä ja rakkautta. Tää on se kaikista tärkein. Sä olet sille pienelle ihmiselle tuki ja turva. Sun syli antaa lohtua ja läheisyys vähentää vauvan kipua. Tää on ihan tutkittu juttu. Pidä siis lähellä, helli ja hoivaa.
  6. Suklaata. Paljon. Ei, ei vauvalle. Sulle. Trust me, you gonna need it.

Vaikeina hetkinä hengitä syvään ja muista, että se helpottaa. Se hammas tulee sieltä kyllä läpi ja pienen kiukku hälvenee. Kipu helpottaa ja hymy palaa vauvan kasvoille. Kun ensimmäisen kerran näet vauvasi onnellisen hymyn, joka paljastaa sen  pienen kiukulla ja itkulla tehdyn hampaan, se kaikki on sen arvoista. Niin se mustakin oli. Ja se hymy, se on maailman valloittavin.

Tsempein,

Taru

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *