Arki alkoi Espanjassa

Työt alkoi tämän viikon alussa, ja uutta omaksuttavaa on hirmuiset määrät. Meillä on pitkä koulutus ja ihanat kouluttajat, joten en yhtään epäile, ettenkö oppisi nopeasti 🙂 Teen töitä suomalaisessa työyhteisössä. Olo toimistolla on ollut kotoisa, koska olen kuukauden ajan kodin ulkopuolella joutunut tulemaan toimeen ainoastaan espanjan ja englannin kielillä.

Töiden alettua myös viralliset asiat lähti rullaamaan vauhdilla. Nyt minulla vihdoin on espanjalainen henkilötunnus (NIE) ja oleskelulupa. Ensi viikolla saan loputkin asiat kuntoon. Näitä ovat mm. omalääkäri terveysasemalta, kaupungin asukkaaksi rekisteröityminen ja verotusasiat.  Mieli on helpottunut, koska kuten olen aiemmin kertonutkin, ilman NIE-numeroa täällä ei pysty tekemään minkäänlaisia sopimuksia. Nyt meillä on kotivakuutus, minulla pankkitili ym. aika välttämättömät asiat.

Täällä joulua odotetaan jopa enemmän kuin Suomessa. Kaupat ovat täynnä jouluaiheista krääsää, ja kaikkien isojen katujen yllä jouluvaloja. Minulla on vielä ihan kesäfiilis. Ei tunnu yhtään siltä, että talvi on jo kulman takana. Eipä se ihme ole kun päivälämpötilat ovat edelleen +20-25 paikkeilla, ja öisinkin on lämmintä. Myös pimeä tulee paljon myöhemmin kuin Suomessa. Tähän aikaan vuodesta olen ollut aina väsynyt, enkä ole halunnut olla ulkona. Tämä ihana ilmasto tekee hyvää, sillä nyt olo on virkeä aamusta iltaan, ja rakastan ulkoilla. Kävelen päivän aikana ehkä enemmän mitä kävelin Suomessa viikossa. Olen niin iloinen, että me ollaan täällä, ja nyt on päivissä se kaivattu rytmikin taas töiden myötä 🙂

Kävimme tänään Benalmadenassa, jossa emme olleet käyneet aiemmin. Kävelimme rannan läheisyydessä ja kävimme syömässä. Tällaisia viikonloppujen pitäisi olla aina 🙂
Nättiä seutua tämäkin. Keskustaan emme pysähtyneet, mutta siellä näytti olevan ainakin runsaasti ostosmahdollisuuksia.

Papukaija tykkää istuskella ikkunan vieressä katselemassa ulos. Tulevaisuudessa asutaan toivottavasti jossain, missä on oma piha, ja sekin saa oman ison ulkohäkin.

 

Työ ja raha Oma elämä Mieli Työ

Vuorilla

Tämä viikko on ollut sateinen nyt viikonloppua lukuun ottamatta. Täällä Aurinkorannikolla on ollut ihan tavallinen sadekeli ukkosineen, mutta vain 600km päässä Valenciassa tulvat ovat aiheuttaneet valtavaa tuhoa. Tällä hetkellä kuolleita on löytynyt yli 200, ja tuhannet ihmiset ovat menettäneet kotinsa ja koko omaisuutensa. Tuntuu epätodelliselta, että jotain noin järkyttävää on tapahtunut niin lähellä. Lämmin osanottoni tulvan uhreille ja heidän läheisilleen <3

***

Me ollaan ihailtu vuoria tähän asti vain täältä alhaalta käsin, mutta tänään viimein ajoimme Sierra de Mijakselle. Sääkin on taas aurinkoinen ja lämmin. Haluaisin löytää lähistöltä maastoa, jossa koiraa voisi juoksuttaa vapaana kuten Suomen metsissä. Vuoristo ei selvästi ole tällaista aluetta, koska polut olivat kapeita ja kivisiä, ja rinteet erittäin jyrkkiä. Vuoristo on varmasti mm. vaeltajien suosiossa, ja syystäkin! Patikointireittejä oli useita, ja niitä oli eri mittaisia ja erilaisilla korkeuseroilla. Maisemat oli niin upeat, että ihan jo niiden vuoksi kannattaa ajaa vuorille vaikka vaan katselemaan.

Nämä onkin nyt viimeiset lomapäivät täällä. Maanantaina alkaa työ ja arki. Saa nähdä kuinka kauan sopeutuminen tulee vielä viemään aikaa, koska olen edelleen vähän pää pyörällä monessa paikassa. En aina osaa sujuvasti edes yksinkertaisia asioita, kuten maksaa ostoksia itsepalvelukassalla tai tankata autoa, koska joissain paikoissa systeemit on niin uusia ja outoja. Tunnen itseni tosi tyhmäksi ja avuttomaksi välillä, mutta elämällä ja tekemällä nämä asia oppii yksi toisensa perään pikku hiljaa 🙂

Upeita maisemia Sierra de Mijaksella
Polut oli jyrkkiä ja kivisiä

Koti Oma elämä Uutiset ja yhteiskunta