Kun kemialliset aurinkosuojat alkoivat mietityttää

Jokin aikaa sitten monen lehden nettisivut valtasivat otsikot kemiallisten aurinkosuojien terveysvaikutuksista ja siitä kuinka niiden ainesosat imeytyvät verenkiertoon. Aloin lueskella juttuja aika kriittisellä asenteella ja ajatuksella: ”kylläpä on nyt taas vedetty mutkat suoriksi”, mutta tutustuessani aiheeseen ja itse juttujen ilmestymisen aiheuttaneeseen tutkimukseen sain huomata, ettei raflaavat otsikot olleetkaan ihan tuulesta temmattuja. Ja tämä kaikki laittoi mut miettimään omaa aurinkovoiteideni käyttöä.

Jutuissa kerrottiin uudesta amerikkalaistutkimuksesta, jonka mukaan kemiallisten aurinkosuojien ainesosat imeytyvät verenkiertoon ja arvot pysyvät koholla vielä 24 tuntia käytön jälkeen. Tutkimustulokset eivät sinänsä paljastaneet kauheasti uutta: aiemmin kemiallisten aurinkosuojien ainesosien on huomattu imeytyvät myös äidinmaitoon. Mutta kun tätä painettiin parin päivän ajan joka tuutista, sai asia minutkin mietteliääksi. Kannattaisiko kemialliset suojat vaihtaa fysikaalisiin?

Fysikaaliset vs. kemialliset aurinkosuojat

Kemiallisten ja fysikaalisten suojien ero on siinä, että kemialliset aurinkosuojat imeytyvät ihoon ja muuttavat UV-säteet kemiallisesti lämmöksi. Fysikaaliset suojat taas jäävät ihon pinnalle ja toimivat kuin peili heijastaen säteet pois iholta. Kemiallista suojaa pitääkin levittää iholle jo tovi ennen aurinkoon astumista, fysikaalisen suojan käynnistymistä ei tarvitse tällä tavoin odottaa.

Fysikaalisissa suojissa teho perustuu mm. sinkki- ja titaanioksidiin, kemiallisissa avobentsoniin, oksibentsoniin, ekamsuliin ja oktokryleeniin. Fysikaaliset suojat suojaavat aina sekä UVB- että UVA-säteiltä, kemiallisissa suojissa tämä asia pitää aina tsekata erikseen (Aurinkosuojatuotteiden UVA-suoja).

Tosin mineraalipitoiset fysikaaliset suojat pitää pestä iholta tarkemmin ja tehokkaammin pois kuin kemialliset. Tähän käyvät öljypohjaiset tuotteet ja kevyt kuorinta.

Kannattaako huolestua?

Muistan joskus lukeneeni, että THL:n tutkija kehotti kaikkia miettimään omaa kemikaalikuormaansa. Nyky-yhteiskunnassa kemikaaleja käytetään aiempaa enemmän ja yksittäinen ihminen myös altistuu niille kenties enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Olen itsekin alkanut kiinnittää enemmän huomiota esimerkiksi kotona käyttämiini esineisiin ja puhdistusaineisiin. Olen vaihtanut muoviset säilytysrasiat ja juomapullot lasisiin, pesuaineet astetta luonnollisempiin ja yritän vältellä muovinpehmentimiä. En pidä itseäni mitenkään hurahtaneena, vain vähän tietoisempana. Ja varsinkin, jos tässä haluaisi lähivuosina yrittää lisääntyä, pitää näitä asioita miettiä entistäkin tarkemmin. Täytyy myös muistaa että lapsille suositellaan käytettäväksi vain fysikaalisia aurinkosuojavoiteita.

Siksi olen itse vaihtanut melkein kokonaan kemialliset suojani fysikaalisiin. Koska, miksi ei? Käytän edelleen kemiallisia, jos ne sattuvat käteeni osumaan, enkä tietysti välttele niitä kokonaan, mutta olen alkanut ainakin vähentää niiden käyttöä ja vaihtanut purkit toisiin. Fysikaalisia aurinkosuojavoiteita valmistavat Alga Maris, Mossa ja Madára ovat siis olleet jo kovassa käytössä biitsillä. Ja hei, pysy kuulolla, kohta sullakin voi olla! 😉

Mutta ei ole syytä paniikkiin. Monet lääkärit toppuuttelivat ihmisiä tämän tutkimuksen julkaisun jälkeen ja muistuttivat, että todellinen vihollinen on aurinko. Pahempi juttu on siis se, että tämän tutkimuksen perusteella moni voi jättää aurinkosuojavoiteen kokonaan käyttämättä. Se on ihan vihoviimeistä! Auringon haitat ovat kiistattomat (Suomessa ihosyöpien määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti), kemiallisten aurinkosuojavoiteiden käytön haitoille taas ei ole selkeää näyttöä. Eli muista suojautua!

Mitä mietteitä tämä on teissä herättänyt?

Aiheesta lisää: Ilta-Sanomat, Yle, MTV