Miksi en enää ottaisi ripsienpidennyksiä

Tässä eräänä päivänä joku seuraajistani kysyi Instagramissa, että onko Reetan tekemiin ripsiin vielä joskus tulossa minulta alekoodi. Sanoin, että tuskinpa, koska en enää itse ottaisi ripsipidennyksiä. Olen ollut tätä mieltä jo pitkään, mutten ole oikein osannut tarkentaa, miksi olen tullut tähän tulokseen. Syy ei tietenkään liity Reetan ripsiteknikkotaitoihin, sillä jos joskus vielä ripset ottaisin, ottaisin ne ehdottomasti juuri häneltä!

Yritänpä siis tässä postauksessa selittää sitä, miksi ripsipidennysten buumi on jo ajanut minun ohitseni ja miksi homma tuntuu nyt jo niin kaukaiselta ajatukselta.

Suurin syy liittyy siihen, etten halua näyttää koko ajan meikatulta. Haluan, että aamulla peilistä katsoo täysin freesi, luonnollinen ja uninen naama, missä ei ole mitään ylimääräistä. En aiemmin oikein edes tiennyt, mikä siinä tuntui aina niin kummalliselta, kun muuten meikittömässä naamassani olikin pitkät ja tuuheat ripset (vaikkakin aina valitsin ne kaikista luonnollisimmat). Ripset olivat pelastus silloin, kun olin muutenkin meikkaamassa ja ne viimeistelivät ihanasti juhla- ja vähän paremman arkimeikin. Mutta luonnollisessa kotiröhnölookissani ne tuntuivat aina ylimääräisiltä ja jotenkin.. ei omilta.

Ehkäpä osaksi siinä tökki myös iso kontrasti omaan lookiini. Kasvoni eivät nimittäin näytä meikittöminä tasaisilta, vaan iholtani löytyy kaikki punertavan sävyt ja silmänaluseni ja silmäluomeni ovat aina supertummat. Kulmani eivät ole tasaisen tuuheat, vaan niissä on koloja ja harvoja kohtia. Kuvittele tähän vähän ontuvaan ja kirjavaan kokonaisuuteen täydellisesti asetellut ja harkitun pituiset ripsipidennykset. Ei vain toimi. Sama kuin läpihomeiseen ja rempattavaan kämppään ripustettaisiin monen tonnin design-valaisin, mikä ei ehkä pääsisi siellä ihan oikeuksiinsa 😀 Monille ripsipidennykset sopivat omaa naamaani paljon paremmin juuri siksi, että koko kokonaisuus on muutenkin tasainen, eikä nätit ripset tunnu loistavan erilaisuudellaan muihin kasvojen osiin verrattuna.

Ja yksi juttu, jonka olen ehkä vasta omien pidennysaikojeni jälkeen tajunnut on se, että ripsipidennykset saavat minut näyttämään vanhemmalta! Olen ehkä hokannut tämän siinä vaiheessa, kun olen alkanut harrastaa no mascara -meikkaamista. Eli teen itselleni tasaisen ja kuulaan pohjan, ehostan kulmat ja lisään ehkä vielä kirkasta huulipunaa – ja jätän silmät täysin meikittä. Ja tällä lookilla tunnen näyttäväni kaikista nuorekkaimmalta! Jokin siinä on, että erityisesti paksut, pitkät ja supertuuheat pidennykset antavat kasvoille vuosia lisää. Se, mistä tämä johtuu, ei ole meikäläisellekään vielä selvinnyt.

No neljäs syy saattaa myös olla ripsien aiheuttama vaiva. Meikkejä ei voi kunnolla hinkata pois kasvoilta, mitä rakastan, ripsiä pitää harjata ja nukkuessa ne voivat painaa ikävästi tyynyä vasten ja tietysti niitä pitää käydä tietyin aikavälein huoltamassa. No nämä ovat tietysti asioita, joihin nopeasti ripsien kanssa tottui, mutta nyt homma tuntuisi liian vaivalloiselta aloittaa.

Tämän postauksen tarkoitus ei tietenkään ole dumata kaikkia teitä, jotka rakastatte ripsipidennyksiä, vaan ehkäpä vain pohtia omia mieltymysiä kun ne Instagramissa tulivat esiin. Ja jos etsiskelet hyvää ripsiteknikkoa, suosittelen edelleenkin kaikista eniten Reettaa, joka tekee Helsingissä ripsiä Bio Sculpturessa ja Salossa omassa liikkeessään Cecilissä <3

Mitä mietteitä?