Saan aika-ajoin kysymyksiä maksaläiskistä ja etenkin siitä, miten niistä voisi yrittää päästä kotikonstein eroon. En ole tarttunut maksaläiskä-kysymykseen aiemmin, koska tuntuu, ettei siihen ole yhtä oikeaa ratkaisua. Mutta nyt vihdoin päätin tehdä postauksen, johon koostin kasan ihotautilääkärien kertomia asioita näistä ikävistä läiskistä ja niiden hoitokeinoista.
Mikä on maksaläiskä?
Maksaläiskiä tulee iholle vasta keski-iästä eteenpäin. Ne ilmestyvät yleensä vain sellaisille alueille, jotka ovat altistuneet UV-säteille eli kasvoille, rintakehään, sääriin, yläselkään ja käsivarsiin. Niitä on eniten naisilla, sillä niiden syntyyn vaikuttaa auringon ja perintötekijöiden lisäksi hormonit.
Maksaläiskä syntyy, kun ihon pigmenttiä tuottavat solut, melanosyytit, lisääntyvät auringon UV-säteiden vaikutuksesta. Maksaläiskien määrä kertoo suoraan sen, kuinka paljon iho on ollut elämän aikana auringossa. Ne ovat Hesarin artikkelin mukaan siis varoitusmerkkejä.
Hesarin artikkelissa haastateltu ihotautilääkäri Ville Kiiski huomauttaa, ettei läiskillä ole mitään tekemistä maksan kanssa. Se vain on suora käännös englanninkielisestä termistä liver spot. Kiiski käyttääkin mieluummin sanaa aurinkoläiskä, mikä huomioisi niiden todellisen aiheuttajan.

Miten maksaläiskistä voi päästä eroon?
Kaikista tärkein ja tehokkain keino ehkäisy eli auringolta suojautuminen, jolloin maksaläiskä ei pääse syntymään alunperinkään tai se ei ainakaan pääse tummenemaan. Mutta etsin ympäri nettiä erilaisia keinoja maksaläiskien vaalentamiseen ja tässä tulee vakuuttavimmilta kuulostavat keinot. Kertokaa toki, jos jollain teistä on jostain näistä vaikka kokemuksia!
Vaalentaminen täsmäainesosilla. Helsingin sanomien artikkelin mukaan maksaläiskiä voi yrittää vaalentaa alfahydroksihappoa (AHA), atsaleiinihappoa, tretioniinia tai hydrokinonia sisältävillä voiteilla, mutta efekti on Kiiskin mukaan jokseenkin heikko. Tretioniini ja hydrokinoni ovat reseptilääkkeitä, mutta verkkokauppa Skincityn mukaan arbutiini hajoaa iholla glukoosiksi ja hydrokinoniksi. Tässä muutama tuote, joissa näitä ainesosia on: Ducray Melascreen Depigment Intense Care, The Ordinary AHA 30% + BHA 2% Peeling Solution* ja ihonhoitokitti The Ordinary Hyperpigmentation Kit*.
Kemiallinen kuorinta. Artikkelissa mainitaan myös kemiallinen trikloorietikkahapo- eli tca-kuorinta, jolla läiskien vaalentaminen voi onnistua. Näitä kuorintoja on monilla hoitoloilla ja yksi käytetyistä tuotemerkeistä on meikäläisen yksi lemppari pHformula.
Jäädytys ja laser. Kiiski kertoo artikkelissa, että tehokkaimmat tavat maksaläiskien poistoon ovat jäädytyshoito ja erityisesti laserhoito, joka tuhoaa maksaläiskän pigmentin kokonaan. Laserhoidon jälkeen iho täytyy suojata tarkoin.
Maksaläiskä vs. kesakko vs. melasma
Luulin itse jo viime kesän jälkeen, että kasvoilleni on ilmestynyt ensimmäiset maksaläiskät. Mutta tätä postausta tehdessäni tajusin, etteivät omat pigmenttimuutokseni ole maksaläiskiä lainkaan! Nuoremmilla pigmenttimuutokset ovat keskoita tai melasmaa.
Kesakoissa melanosyyttien määrä tietyllä alueella lisääntyy ja näitä muutoksia syntyy noin 20 ikävuodesta eteenpäin. Melasmassa taas on sama määrä pigmenttisoluja, mutta solut tuottavat ylimäärin pigmenttiä (aivan, kuten pisamissa). Kesakoita alkaa syntyä noin 20-vuoden iässä, melasmaa 30-vuoden iästä eteenpäin.
Melasma on usein viirumaisena ylähuulen päällä ja näiden syntyyn vaikuttavat erityisesti hormonaaliset muutokset eli esimerkiksi raskaus tai e-pillereiden käyttö. Sekä tietysti se aurinko. Eikä melasman syntyyn tarvita mitään pitkää UV-altistusta, kuten maksaläiskissä, vaan lyhyempikin aika riittää muuttamaan ylähuulen rajan tummemmaksi. Melasman vaalentamiseen käytetään samoja ainesosia, kuin maksaläiskienkin.
Myös kesakot ja melasma tummuvat auringossa eli suojautuminen on tässäkin tapauksessa tärkeää, jos pigmenttimuutoksia haluaa ehkäistä!
Mutta jotta homma ei olisi ollenkaan liian yksinkertainen, huomasin, että läikkien nimitykset ovat aika iloinen sekamelska. Duodecimissä kesakko = lentigo ja maksaläiskä = melasma, kun taas Ylen ja Hesarin artikkeleissa melasma on eri kuin maksaläiskä ja maksaläiskä = lentigo. Ota näistä nyt sitten selvää! No mutta ainakin kaikissa pigmenttimuutoksissa ehkäisykeino on sama: auringolta suojautuminen!
Ja vielä lopuksi; Kiiski muistuttaa Helsingin Sanomissa, että vähänkään epäilyttävä tai epänormaalin näköinen aurinkoläiskä kannattaa käydä tarkastuttamassa lääkärissä. Harjaantumaton silmä ei välttämättä erota vaaratonta maksa/aurinkoläiskää hengenvaarallisesta melanoomasta, mikä sekin on lähtöisin melanosyyttien häiriöstä.
Lähteet: HS, Yle, Duodecim.
Kuvat: All Over Press ja valmistajat.