Olettekin ehkä huomanneet, että en juurikaan karsasat muovin käyttöä pakkausmateriaalina. En kosmetiikassa, elintarviketeollisuudessa tai missään muuallakaan. Muovi on mahtava materiaali – kustannustehokas, kestävä ja turvallinen – kunhan se vain kierrätettäisiin oikein. Vaikka en siis yritä sen kummemmin vältellä muovin käyttöä, kertakäyttökulttuuri ja asioiden kestämättömyys mietityttää monellakin elämän osa-alueella.

Yksi hyvin lyhyttä elämänsykliä elävä asia on shaveri. Tuntuu turhalta heittää pois (niin siis kierrättää) aika isokin palanen muovia vain alle 10 käyttökerran jälkeen ja siksi olenkin alkanut etsiä tähän vaihtoehtoja. Shaveri kun on se, jota eniten karvanpoistossa käytän, ja varmasti myös moni teistä.

Aloinkin nyt ihan tosissani etsiä kestävämpää vaihtoehtoa ja keräsin ne tähän postaukseen, jos joku teistä haluaisi vaihtaa muovisen kertakäyttöshaverin vaikka metalliseen, jossa on vain vaihdettava terä. Nämä löytyvät kaikki nettikauppojen parranajo-osastolta 😀 Mutta moni sanoo, että koska partahöylät on tehty leikkaamaan paksua partakarvaa, ne soveltuvat enemmän kuin hyvin vaikka säärikarvojen ajeluun!

Tässä siis tuotevinkkejä: Men Rock The Double Edged Razor (Lookfantastic* 45 e), Beard Monkey Twist Razor (Bangerhead.fi*, 20 e) ja Edwin Jagger Safety Razor (Kicks*, 36 e) ja teline (Kicks*, 23 e). Myös kotimaiselta MRoomilta löytyy iso liuta metallisia höyliä: esimerkiksi Mühle R89, jonka itse ajattelin nyt tilata. Jos haluat googlettaa näitä itse, hakusanoilla safety razor löytyy paljon tuotteita ja videoita! Ja vaikka tällaiset metalliset höylät ovat hintavampia, kuin muoviset kumppaninsa, luulen että kestävyydellä ja terien vaihtamisella loppupeleissä vain säästää rahaa.

Onko joku teistä kokeillut metallista höylää?

Te, jotka seuraatte Instagramiani, saatoitte törmätä ehkä pari kuukautta sitten pitkään stories-pätkään, jossa kritisoin aurinkosuojatuotteita, joissa ei ole UVA-suojaa, vaan pelkkä UVB. Samalla syntyi keskustelu siitä, onko UVA-suoja EU:n lainsäädännöllä määrätty niin, että se pitää olla kaikissa aurinkosuojatuotteissa. Jotkus väittivät, että se pitää olla aina tietty prosenttiosuus koko suojakertoimesta.

Homma meni niin solmuun, että lopulta otin yhteyttä Teknokemian Yhdistyksen asiantuntijaan, joka lopulta osasi kertoa, että UVA-suoja on EU-tasolla vain suositus, ei laissa määrätty (2006/647/EY). Eli vaikka aurinkosuojatuotteessa olisi korkean suojakertoimen merkintä, esimerkiksi SPF50, se ei automaattisesti kerro, suojaako tuote myös UVA-säteiltä.

Ja muistutuksena vielä: UVB-säteily aiheuttaa ihon palamista. Se on aina tuotteissa, joissa on UV-suoja ja SPF-merkintä. UVA-säteily taas aiheuttaa ihon ennenaikaista ikääntymistä ja on arvioitu, että noin 80% ihon rypyistä johtuu UVA-altistuksesta. Ja molemmat näistä säteilyistä voivat aiheuttaa ihosyöpää. Kivoja kavereita siis!

Kannattaa myös muistaa, että ruskettuminen käynnistyy aina DNA-vauriosta eli ruskettunut iho on aina vaurioitunut. Itse otan rusketuksen aina turvallisesti purkista, koska auringosta saatu rusketus häviää parissa kuukaudessa, mutta iho (ja erityisesti DNA) muistaa vauriot ikuisesti. En halua vanhentaa ihoani tieten tahtoen ja siksi tuotteiden UVA-suoja on minulle erityisen tärkeä!

Niin ja D-vitamiinin saannista en olisi huolissani, vaikka iho olisikin hyvin suojattu. Sen saantiin kun riittää hyvin vähäinen määrä aurinkoa päivässä: noin 15 minuuttia noin kämmenen kokoiselle alueelle.

Siksi haluan myös muistuttaa teitä tarkistamaan aina aurinkosuojatuotteidenne UVA-suojan! Tein kuvitukseksi kollaasin molemmilta säteilyiltä suojaavista tuotteista: Lierac Sunissime Energizing Fluid SPF 50, Mádara SUN20 Weightless Milk SPF20, Vichy Idéal Soleil Face Mist SPF 50, Hawaiian Tropic Dry Oil Coconut & Mango C-Spray SPF 30, Nivea Sun Kids Sensitive Sun Roll-on SPF 50+, Avène Sun B-protect SPF50+, ACO Sun Lip Balm Moisturising SPF 30 ja Clinique Targeted Protection Stick SPF35.

pysy mukana: blogit.fi + facebook + instagram

Lue lisää: ”Minä väitän” -artikkeli samasta aiheesta Helsingin Sanomissa.