Tuskastelin Vitamin Wellin aamujoogassa Nella Törnroosille sitä, kuinka minulla oli ollut vaikeuksia keksiä postausaiheita. Kun stressitasot nousevat, iskee meikäläiseen joku ihmeellinen writer’s block, eikä mitään järkevää tunnu liikkuvan pään sisällä.

Onneksi avasin suuni, sillä Nellalta tuli samantien monta vinkkiä kuin apteekin hyllyltä ja yksi niistä vinkeistä oli tämä postaus: keksi ikävuosiesi verran neuvoja nuoremmalle itsellesi. Tässä siis 28 neuvoa (jälkiviisautta) itselleni ja ehkä myös niille, jotka painiskelevat samojen asioiden kanssa.

1. Ole kaikkien kaveri. Olen ennenkin tainut kertoa, että meillä oli ala-asteella aika raaka meininkin. Jos puit päällesi vaikka vääränväriset housut, sinut naurettiin kotiin vaihtamaan ne. Nyt toivon, että olisimme kaikki olleet aina yhtä hyvää porukkaa eikä käännetty vuorotellen selkiämme toisillemme. Enpä olisi koskaan lähtenyt mukaan nahisteluun tai aloittanut niitä.

2. Älä välitä kiusaajista. Samaan syssyyn toivon, etten olisi välittänyt luokkamme pojista, jotka keksivät kiusata minua sukunimeni takia. Siis mitä ihmettä! 😀 Ala-asteella tällaiset tuntuivat tietysti maailmanlopulta, mutta vain jälkiviisaana voisin todeta, että mitä väliä?

3. Älä värjää hiuksiasi. Minulla on luonnostaan aika vaalea maantienharmaa tukka. Nyt kun haluaisin takaisin oman luonnollisen värini, tuntuu niin turhalta, että olen ylipäätään alkanut värjäämän kuontaloani. Olisinpa silloin 16-vuotiaana kuunnellut kampaajaani ja jättänyt hiukseni luonnontilaan.

4. Älä ota aurinkoa. Ainakin 19-vuotiaaksi asti kärtsäsin itseäni joka kesä auringon alla rusketuksen toivossa. No se pari kuukautta kestävä rusketus tietysti tuli, mutta niin tuli myös koko loppuelämän kestävät UV-vauriot. Meikäläinen nyt heräsi auringonoton älyttömyyteen onneksi edes parikymppisenä, mutta toki toivon, etten koskaan olisi maannut auringossa vain värin toivossa. Toivottavasti nuoremmat sukupolvet ovat tiedostavampia!

5. Taluta se skootteri talliin! Äläkä aja ja menetä sen hallintaa ja saa 9 tikin arpea pohkeeseesi.

6. Äläkä ainakaan syö sitä Hot Rodia! Ehkäpä sitten leukani välilevy ei olisi lähtenyt lopullisesti pois paikoiltaan..

7. Älä vertaa itseäsi muihin. Siitä ei seuraa ikinä mitään hyvää, eikä siitä ole mitään hyötyä. Aina löytyy joku joka tekee jonkun asian sinua paremimn tai tietää asiasta enemmän. Mutta jokaisella meillä on omat vahvuutemme, jotka usein tällaisissa ajatuskuvioissa unohtuvat.

8. Opettele pitämään hauskaa ilman alkoholia. Teininä biletys ja siideri kulkivat käsi kädessä enkä olisi voinut kuvitellakaan lähteväni kotibileisiin tai bailaamaan ilman muutamaa siideriä, mikä ei nykyään tuota mitään ongelmia. Olisinpa osannut pitää hauskaa ilman alkoholia jo nuorempana.

9. Harrasta enemmän. Minulla ei nuorempana ollut pesiksen ja pianonsoiton lisäksi sen kummemmin harrastuksia, mikä ehkä harmittaa näin jälkikäteen. Olisinpa aloittanut nuorempana jonkun tanssiharrastuksen! Toisaalta olin hyvin sosiaalinen ja aina ystävien kanssa, mihin ei taas harrastuksilta olisi välttämättä ollut aikaa.

10. Älä avaa siskon kameran filmilokeroa. Pilaat arvokkaat reissukuvat ja saat ikuiset vihat ja muistutukset siskoltasi!

11. Ole rohkeampi. Olin nuorempana todella arka ja uudet asiat ahdistivat kovasti. En uskaltanut lähteä yksin uusiin harrastuksiin tai edes oikein shoppailemaan, enkä ainakaan uskaltanut kysyä vaatekaupan myyjältä missä tietty asia kaupassa sijaitsee. Äitini joutui esimerkiksi varaamaan kaikki lääkäriaikani minun ollessa jo lukiossa 😀 Onneksi nyt olen karistanut nämä kummalliset ahdistukseni ja uskallan tehdä ja hoitaa asioita, mistä minulla ei ole aiemmin mitään kokemusta. Kaipa se on aikuisuuden tuomaa itsevarmuutta, mutta toivon, että se olisi tullut minulle vähän aikaisemmin.

12. Hanki aikaisemmin apua akneen. Kärvistelin lievän, mutta ahdistavan aknen kanssa vuosikaudet ennen kuin hain lukioiässä siihen lääkäriltä apua. Enpä olisi niin pitkää aikaa käyttänyt hirveää määrää meikkiä ja peitellyt näppyjä hiuksilla, vaan mennyt heti hoitamaan asian pois alta.

13. Opiskele itseäsi, älä kokeita varten. Välillä tuntuu, että lukion opiskeluista ei ole jäänyt mitään päähän. Etenkin historian tunneilta olisi kiva muistaa paremmin asioita. Olenkin miettinyt, että ehkä tämä johtui siitä, että opiskelin ja opettelin asioita vain tulevaa koetta varten. Asiat jäivät päähän vain hetkeksi ja katosivat sieltä koepaperin palautuksen myötä. Enpä olisi stressanut niin paljon kokeista, vaan opiskellut kiinnostavia juttuja ihan vain tulevaa elämää varten.

14. Opiskele enemmän kieliä. Lukioiässä en opiskellut englannin ja ruotsin lisäksi mitään kieliä, mikä tietysti harmittaa näin jälkikäteen. Olisi upeaa osata puhua edes vähän vaikka ranskaa tai saksaa.

15. Älä stressaa ylioppilaskirjoituksista. Tähän päivään mennessä kukaan ei ole kysynyt ylioppilastodistustani tai arvosanojani. Ja silloin kirjotusten aikaan tuleva arvosana oli elämän ja kuoleman asia. Asia voi olla erilainen eri aloilla, mutta ainakin itsestä tuntuu, että oksennukseen asti stressaaminen oli turhaa. Yliopistoonkin pääsin pelkästään pääsykokeen turvin.

16. Vietä rento välivuosi. Lukion jälkeen en mennyt heti opiskelemaan vaan menin töihin Hesburgeriin. Aikaa olisi ollut tehdä vaikka mitä, nähdä vaikka vähän maailmaa, mutta jotenkin se meni samoissa pienissä ympyröissä ja töissä. Olisinpa pitänyt edes kuukauden lomaa 😀

17. Urheile enemmän. Pätee tähänkin päivään. Toivon, että olisin saanut itseeni tartutettua kunnon urheiluvimman jo nuorena. Ehkäpä silloin salilla käyminen ei tuntuisi näinä päivinä niin vastenmieliseltä.

18. Pidä kiinni vanhoista ystävistäsi. Yläaste- ja lukioaikoina ympärillä oli aina iso kaveriporukka, jonka otin itsestäänselvyytenä. Yliopistoajat ja Harjavallasta poismuutto olisivat vaatineet tiukempaa yhteydenpitoa vanhoihin kavereihin, mutta koska en sitä tajunnu silloin tehdä, on se nyt jo myöhäistä ja monista hyvistäkin kavereista on tullut vain hyvänpäiväntuttuja.

19. Osta robotti-imuri paljon aikaisemmin. Paras ostos i ki nä.

20. Panosta laadukkaisiin vaatteisiin. Tämän tajusin vasta vuosi pari sitten ja nyt ne kaikki 100 prosenttisesti akryylisten riepujen ostaminen vain kaduttaa. Nykyisin tutkailen vaatteiden materiaalilappuja paljon tarkemmin ja teen kaikkeni, että perusvaatteet kestäisivät käytössä mahdollisimman pitkään.

21. Käy tapaamassa isovanhempiasi useammin. Nyt harmittaa, etten ehtinyt enempää jutella isovanhempieni kanssa heidän nuoruudestaan ja kysellä esimerkiksi siitä, millaista sodan aikana oli elää.

22. Usko äitiä ja hoida kaikki vaivat, kun olet vielä YTHS:n piirissä. No siinäpä se, vinkkinä vain kaikille nyt yliopistossa opiskeleville 😀 Nimim. Polvivaivaisena julkisella puolella..

23. Tee parempi gradu. Jotenkin gradu jäi kaivelemaan ja toivon nyt jälkikäteen, että olisin tehnyt sitä vähän kovemmalla draivilla ja saanut siitä vähän laajemman kokonaisuuden.

24. Jätä se viimeinen lasku laskematta. Pari viikko sitten olimme laskettelureissulla Rukalla ja kiirehdimme viimeiseen laskuun, kun lipussa oli vielä 4 minuuttia aikaa jäljellä. Ja eikös ystäväni käsi katkennut juuri viimeisellä laskulla! Niin huono tuuri!

25. Matkustele enemmän. Esimerkiksi viime vuoden aikana mulla olisi ollut paljon ylimääräistä aikaa ja varaa matkustella. Jotenkin sitä kehitteli itselleen aina henkisen kiireen ja ”enhän minä nyt voi mitään lomaa pitää” -mentaliteetin. Nyt Helsingin yliopiston työn myötä aikaa ja lomaa ei todellakaan ole matkustelulle, joten nyt harmittaa, etten reissannut enemmän viime ja edellisen vuoden aikana.

26. Osta heti kunnolliset valokuvausvehkeet. Olen hommannut esimerkiksi kuvausvalot edullisesti eBaysta, eikä ne nyt mitkään parhaat tietenkään ole. Nyt harmittaa, etten heti panostanut kunnollisiin valoihin ja joudun kärvistelemään näiden kanssa, koska en raaski ostaa uusia.

27. Älä mieti sitä mitä muut ajattelevat. Tähän olen yrittänyt kouluttaa itseäni viime aikoina. Aiemmin olen saattanut jättää asioita tekemättä tai muuttaa tapojani sen perusteella, mitä muut minusta ajattelevat tai mitä heidän kuvittelen minusta ajattelen. Nykyään teen asiat omalla tavallani ja yritän olla koko ajan ajattelematta, että ”no mitähän tuokin nyt tästä ajattelee” tai ”pitääköhän tuo minua nyt ihan dorkana”. En voi aina olla miellyttämässä muita ja unohtaa siinä samassa omat aatteeni ja tarpeeni. Niinku fuck it ja anna mennä vaan, sä osaat kyllä ja tiedät mitä teet!

28. Kyllä ne asiat aina suttaantuu. Olen koko elämäni ollut aikamoinen stressaaja. Jos asiat eivät mene suunnitelmien mukaan, meikäläinen menee joskus suorastaan paniikkiin. Osaisinpa vain ottaa rennommin, kyllä ne asiat aina järjestyvät. Ennemmin tai myöhemmin.

Mitä neuvoja sinä antaisit nuoremmalle itsellesi? 🙂