Stuntti-temppu nimeltänsä IVF.
Nyt on esitetty reipasta. On lääkärin määräyksestä piikitetty vatsan alueen nahkaa. On yötä myöten haettu lääkkeitä apteekista. On huojuttu kuin oksa tuulessa, hoitajan taluttaessa. On panikoitu. Toivottu. Uskottu. Pelätty. Petytty.
Takana on epäonnistunut ensimmäinen alkion siirto. Tai onnistuihan se siirto, muttei alkio pysynyt sisällä. Nyt siitä on jo sen verran aikaa, että pahin vitutus on helpottanut. IVF-hoidon jälkeiset kuukautiskivut olivat aivan kauheat. Minua oksetti, vatsaa särki tuplasti useamman päivän kuin normaalisti ja heräsin kouristuksiin öisin. Lopulta sain taas kuopan reunasta kiinni ja vedin itseni maan pinnalle. Jaksan olla kiitollinen niistä asioista, mitkä ovat hyvin. Jos antaudun pahassa olossa vellomiselle, itkusta ei tule loppua. Se on paha juttu se. Pitää pysyä siis tarpeeksi liikkeessä, täyttää vapaa-aikaa mukavilla asioilla ja koittaa ajatella positiivisesti. Kyllähän se onnistuu, taas seuraaviin kuukautisiin asti.
Välillä minulla on sellainen olo kuin tämä kaikki ei tapahtuisi minulle. Koko asia tuntuu etäiselle – kuin kuulopuheelle. En se minä ollut, joka ne lukuisat pistot itselleen teki. En se minä ollut, joka ne lääkkeet sieltä apteekista haki. Ei ne minun munasarjat olleet, joista ne munasolut kerättiin. En kai minä koskaan pystyisi pää kylmänä käymään kesken työpäivän alkion siirrossa?
Niin, kyllä minä loppujen lopuksi pysyinkin yllättävän coolina, vaikka ennen punktiota meinasinkin pyörtyä. Ehkä se on minun puolustuskeino. Esittää coolia. Esittää lähipiirille, ettei tässä mitään erikoista ole menneillään. Koska jos sitä myöntäisi miten on vaikeaa, sitä olisi niin romuna ettei hoitoja edes jatkettaisi. Sitä joutuisi töistä kotiin makaamaan. Olisi synkässä, pelottavassa tilassa, josta pois pääsy tie on tukittu.
Jos tästä tilanteesta hakee jotakin positiivista, niin ajatuksissani pulpahtelee toisinaan se, että lasketaanko tämä nyt ensimmäiseksi raskaudekseni? Olihan kohdussani edes hetken alkio. Mutta vielä ei ollut Rauhan vuoro. Ehkä se meidän Rauha pötköttelee nyt siellä klinikan pakkasessa. Syväjäädytetty Rauha. Varmaan äitiinsä tullut kun on niin cool.
-maennika-
Kuva: Pixabay
