Rakkautta jota ei tarvitse ansaita

 

Lapsi ei ole enää lapsi mutta ei aikuinenkaan. Mitä olet silloin vanhempi?

 

Vanhempana olo on raastavuutta ja epävarmuutta. 

Ikuista keskeneräisyyttä.

Onko kasvattaja vai kasvaja? 

Riittääkö? 

Joskus on älyllinen, looginen.

Joskus pieni, pelokas, turhautunut, vihainen lapsi.

Syvällä sisällä myrskyää, ei häikäise aurinko mielen pohjia.

Sitä kestää ja kestää.

Kunnes eräänä päivänä myrsky laantuu, ei kokonaan vaan pieniä aaltoja heitellen.

Aurinko pilkahtaa pienillä säteillä mielen pohjalle.

Kenties se päivä on tänään. 

 

    ◆   ◆   ◆   ◆   ◆   ◆   ◆   ◆   

 

”Rakasta minua eniten silloin

kun sitä vähiten ansaitsen,

sillä silloin sitä eniten tarvitsen.” 

 

Hän ääneti kuiskaa vanhemmalleen.