Kuva on vapaata riistaa.  

Olen viime päivät ajatellut miestä. (En ikävä kyllä ketään erityistä, vaan jonkinlaista kulttuurista mieskuvaa.) Olen miettinyt rakennettua maskuliinisuutta ja homofobiaa. 

Kuuntelin Horisontista perheneuvoja Matti J. Kurosen haastattelua, katsoin Stephen Fryn ohjelmat ja luin uutisia lakivaliokunnan päätöksestä olla puoltamatta tasa-arvoista avioliittolakia. Tajusin, että kuten sukupuolten välinen tasavertaisuus, niin myös homous pelottaa miestä*. Tasavertaisen avioliittolain vastustuksen syynä ei ole Raamattu tai homosuhteiden väitetty epäluonnollisuus, vaikka monet kertovat ne syikseen. Syynä on olemassa oleva maskuliinisuuden muoto, joka perustuu vastustamiseen, torjuntaan, pelkoon.

Maskuliinisuus on ikään kuin lihas, jonka pitää olla mahdollimman iso, sitä pitää näytellä ja pullistella, mutta todellisuudessa siinä ei ole mitään voimaa, vaan se on hauras ilmatasku, joka lyyhistyy kasaan pienimmästäkin töytäisystä. Näitä töytäisyjä aiheuttavat paitsi naisen aseman paraneminen myös homouden tunnustaminen heterouden kaltaiseksi normaaliksi asiaksi. Homoutta ja naisia pelkäävä mies pelkää itse asiassa omaa feminiinistä puoltaan. Hänen sukupuoli- ja seksuaali-identiteettinsä on äärimmäisen hutera. Hän torjuu ulkoisia ”uhkia” tarmokkaasti, koska lähelle tullessaan ulkoiset asiat pakottaisivat hänet kohtaamaan sisimpänsä, itsensä kokonaisena. Myös feminiinisensä puolensa, joka on nyt piilotettuna rakennetun maskuliinisuuden taakse. 

Tuntuu, että kaikki ongelmat kiertyvät tämän saman rakennetun maskuliinisuuden ympärille: poikien syrjäytyminen peruskoulun jälkeen, miehen vaikeus löytää roolia perheessä, miesten huonompi selviäminen erotilanteissa, miesten keskustelukumppanien vähäisyys, miesten suuremmat itsemurhaluvut ja rikostilastot. Kaikkien taustalla on rakennetun maskuliinisuuden vankina olevan miehen kyvyttömyys käsitellä tunteitaan. Myös yleinen herkkyyden väheksyminen yhteiskunnassa ja naisten kapeat ulkonäkönormit ovat sen tulosta, että miehen pitää olla mahdollismman äijä. Äijyyttä korostetaan torjumalla kaikenlainen herkkyys sekä antamalla naiselle pelkkä objektin rooli. Ukrainan kriisikin johtuu osittain siitä, että Putinilla on ongelmia itsensä ja feminiinisyytensä kanssa. 

Olen opiskellut kahta alaa, työskennellyt molemmilla ja nyt harkitsen kolmatta. Haluaisin tehdä työkseni jotakin, jonka koen merkittäväksi. Asioita pyöritellessäni ymmärsin yhtäkkiä, että vaikeuteni löytää itselleni elämäntyö liittyy rooliini naisena. Minun on helpompi keksiä itselleni mielekäs työ, jos kuvittelen olevani mies. On niin paljon kadotettuja poikia ja hukassa olevia miehiä, joita pitäisi auttaa ja joiden auttamiseen tarvittaisiin nimenomaan hyvää miestä. Naisena olen naiseuteni vanki tässä maailmassa, jossa ihmiset nähdään aina sukupuolensa kautta.

Tuntuu, että vain lyötyä poikaa ja loukattua miestä hoitamalla voi luoda yhteiskuntaa, jossa myös naisen uskalletaan antaa olla niin kuin nainen itse tahtoo. Itsessään ahtaalla oleva mies on paitsi itselleen ja toisille miehille myös naiselle kaikkein vaarallisin, joten naisen asemaa voi parantaa vain tiettyyn pisteeseen asti keskittymällä tyttöihin ja naisiin. Sellaisessa yhteiskunnassa, jossa mieheltä sallitaan herkkyys, sallitaan myös naiselta vahvuus. Sellaisessa yhteiskunnassa saa olla myös ihminen, joka on sukupuoleltaan vielä jotakin muuta, koska siinä yhteiskunnassa sukupuoli ei määritä sitä, miten sinun kuuluu olla. Sellaisessa yhteiskunnassa ihmisen olisi parempi olla.

Sellaisessa yhteiskunnassa avioliiton solmiminen olisi kaikkien sukupuolien ja seksuaalisuudeltaan monenlaisten ihmisten oikeus. Syksyllä otetaan ehkä askel kohti sitä yhteiskuntaa. Toivo elää.   

– Mirka Maaria, miesasianaiseksi tituleerattu feministi

Ps. Olen aikaisemmin kirjoittanut sukupuolirooleista ainakin täällä ja tasavertaisesta avioliittolaista täällä. Myös muut blogistit ovat kirjoittaneet samoista teemoista. Tekstejä löytää selaamalla arkistoamme.

*mies -käsitettä on käytetty tekstissä kulttuurisesta, stereotyyppisestä miehenmallista puhuttaessa. Ei pidä luulla, että puhun jostakin saati kaikista todellisista miehistä. Nää käsitteet on niin pirun hankalia.